Sisäelimiä ja sorkkia sisäfileen sijaan

Hyljeksityimmät osat eläimestä kelpaavat syötäväksi yhtä hyvin kuin tavallisesti käytetytkin. Ravinnoksi kasvatetun eläimen parempi hyödyntäminen olisi myös ekologisesti hyväksi.

Kotimaa
Sian sorkkia, saparoita ja korvia lihatiskissä.
Paula Koskinen / Yle

Sisäelimien ja muiden harvinaisempien ruhon osien käyttöä ruoanlaitossa arastellaan, vaikka esimerkiksi sian voisi syödä käytännössä kokonaan.

- Porsaasta ei pitäisi syntyä mitään teurasjätettä. Kaiken voi käyttää hyödyksi, jos osaa käyttää mielikuvitusta ja tutkia, mitä kustakin osasta saa tehtyä, vahvistaa ravintoloitsija Sanna Dahl Le Porc -ravintolasta.

Koko ruhon hyödyntäminen olisi hyvä asia myös ekologian kannalta.

- Silloin lihantuotannon ei ehkä tarvitsisi olla niin hirvittävän tehokasta, koska vähempikin eläinmäärä riittäisi ihmisten proteiininsaantiin, Dahl sanoo.

Elintason nousu kadotti sisäelimet ruokapöydistä

Keski- ja Etelä-Euroopassa sisäelimet kuuluvat jokapäiväiseen ruokavalioon. Dahlin mukaan Suomen teurasjätemäärät ovat niihin verrattuna moninkertaiset. Aina asia ei ole ollut näin.

- Ennen perheiden ruokapöydissä ei harrastettu fileitä ja paistijauhelihaa, vaan ostettiin sitä, mitä vähän edullisemmalla saatiin. Se toi automaattisesti vaihtelua ruokavalioon ja sisäelimetkin olivat tuttuja ruokapöydässä, Dahl sanoo.

Hänen mukaansa sisäelimet ja harvinaisemmat ruhonosat katosivat suomalaisten ruokavaliosta, kun elintaso nousi. Toinen syy vähäiseen käyttöön on se, että ihmiset haluavat päästä helpolla.

- Koetaan, että sisäelimien ruoaksi laittaminen voi olla haasteellista. Lisäksi etenkin lapsiperheissä halutaan välttää turhia tilanteita ruokapöydässä. Vanhemmat ajattelevat, että mitä siitäkin seuraisi, jos lapselle annettaisiin munuaisen tai kielen palasia eteen, sanoo Dahl.

Aivojen syöminen kielletty

Ennakkoluulot voivat kuitenkin olla turhia. Kokkausohjeita ja reseptejä löytyy runsaasti eivätkä lapset välttämättä vierasta uusia makuja, jos vanhempien asenne on hyvä.

- Kun Suomessa vauvan ensimmäinen kiinteä ruoka on yleensä peruna tai porkkana, Ranskassa se on perinteisesti ollut lampaan aivot, kertoo Dahl.

Suomessa lampaan, vuohen ja lehmän aivojen käyttö ravinnoksi on kielletty niiden sisältämän TSE-riskimateriaalin vuoksi. Myös muut riskimateriaalia sisältävät elimet löytyvät kiellettyjen listalta. Jos eläin on sairastanut TSE-tautia eli kansankielellä hullun lehmän tautia, on mahdollista, että se siirtyy ihmiseen aivoja syömällä.

Ravintoloitsija Dahl ihmettelee jyrkkää kieltoa.

- Onhan se hirveä sääli, jos monisatavuotinen kulttuuri häipyy sen takia, että on minimalistinen riski jostain kummallisesta taudista, hän sanoo.

Maksa kysyttyä, sydäntä menee harvemmin

Tavallisen ruokakaupan lihatiskistä harvinaisempia ainesosia voi olla vaikea löytää. Turun kauppahallista tarjolla on perinteisten maksan, munuaisten ja sydämen lisäksi

Kun Suomessa vauvan ensimmäinen kiinteä ruoka on yleensä peruna tai porkkana, Ranskassa se on perinteisesti ollut lampaan aivot.

Sanna Dahl

esimerkiksi kieltä, häränhäntää, sian saparoita ja sorkkia. Heli Heinonen Lihaliike Reino Jokiselta kertoo, että naudan maksaa menee todella paljon.

- Sydäntä suomalaiset eivät käytä enää niin paljon kuin ennen, Heinonen kertoo.

Myös sian korvat, saparot ja sorkat päätyvät enää harvoin suomalaisten ruokapöytiin. Maahanmuuttajat sen sijaan ostavat näitä tuotteita enemmän. Heinosen mukaan esimerkiksi sorkkia menee melko paljon itäblokin maista tulleille.