Kaksi vuotta jytkyn jälkeen: Sosiaalialoitteita, kuria ja järjestystä

Perussuomalaisten EU-politiikka on eduskunnassa puolueen johdon varassa. Rivikansanedustajat ovat tehneet satoja lakialoitteita ja kysymyksiä erityisesti sosiaalisektorilta ja toisaalta aseisiin, armeijaan ja maahanmuuttoon liittyvistä asioista.

politiikka
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini pitämässä puheenvuoroaan eduskunnan täysistunnossa Helsingissä keskiviikkona 17. huhtikuuta 2013, takana ministeriaitiossa pääministeri Jyrki Katainen sekä valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini pitämässä puheenvuoroaan eduskunnan täysistunnossa Helsingissä keskiviikkona 17. huhtikuuta 2013, takana ministeriaitiossa pääministeri Jyrki Katainen sekä valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.Pekka Sakki / Lehtikuva

Perussuomalaisilla on näinä päivinä ollut syytä juhlaan. Perjantain välikysymysäänestyksessä ei sentään saatu hallitusta nurin. Mutta äänestäjien huomio saatiin taas eurokriisin ja tällä kertaa Kypros-tukeen.

Eduskuntaryhmä joi torstaina kakkukahveja vaalikauden puolivälin kunniaksi.

- Oltiin aivan sekaisin näinä päivinä kaksi vuotta sitten, kansanedustaja Juha Väätäinen naureskeli.

Puolivälin saldo

Poliittisen historian tutkijan Ville Pernaan mielestä perussuomalaisten vaalivoitolla on ollut suurin merkitys hallituksen Eurooppa-politiikkaan. Sen sävy on muuttunut.

- Varsinkin SDP on ankkuroitunut nyt entistä kriittisemmäksi ja varautuneemmaksi omassa EU-politiikassaan, Pernaa sanoo.

Perussuomalaisten 39:n kansanedustajan joukko on tehnyt kahdessa vuodessa seitsemän välikysymystä, kuutisensataa lakialoitetta ja kahdeksisensataa kysymystä. Brysselin metkut on jätetty puolueen johdolle. Rivikansanedustajia kiinnostavat kotoisemmat aiheet.

- Minun sydäntä lähempänä on työmarkkinapolitiikka ja sosiaalipolitiikka, kansanedustaja Maria Tolppanen sanoo.

Pehmot naiset ja järjestyksen miehet

Eduskunnan kolmanneksi suurimmassa ryhmässä on kaksi valtavirtaa: hoitoalalta tulleet naiset ja kuria ja järjestystä kaipaavat miehet.

Suuri osa perusedustajien kysymyksistä ja lakialoitteisita liittyy eläkkeisiin, terveyteen ja koulutukseen.

Toisella laidalla vaaditaan kuria ja järjestystä. Aselakeihin halutaan höllennyksiä, poliisin asemaan parannuksia ja maahanmuuttoa aisoihin.

Vesa-Matti Saarakkala vaatii muun muassa kasvot peittävien burkhien kieltoa, vaikka Suomen islamilaiset eivät juuri niitä käytä.

- Parempi kieltää, ennen kuin burkhaan pukeutuneita alkaa tänne enemmän tulla. Myöhemmin kieltäminen on huomattavasti hankalampaa, Saarakkala perustelee.

Ruotsalaiset ja saamelaiset

Perussuomalaiset haluavat horjuttaa aloitteillaan ruotsin kielen asemaa. Myös Ahvenanmaan itsehallinto tuntuu häiritsevän edustajia.

Vastapainoksi kansanedustajat oat tehneet hyvinkin yksityiskohtaisia ehdotuksia saamelaisten tukemiseksi. Pirkanmaalaisedustaja Lea Mäkipää esittää saamenkielisten taksipalvelujen parantamista Ylä-Lapissa. Kirjallisen kysymyksen tekijä tosin arvelee itsekin, ettei huoli koske kovin monta henkilöä.

Mäkipää myöntää myös, että Lapissa puhutaan kolmea erilaista saamen kieltä, joten yksi palvelu ei riittäisi.

- Jos yksikin saamenkielistä taksipalvelua tarvitseva saa avun, niin se on mielestäni hyvä asia, Lea Mäkipää sanoo.

Suurin torjuntavoitto: tasa-arvioisen avioliittolain torppaaminen

Timo Soini pitää puhetta eduskuntatalon portailla helmikuun lopussa 2011, etualalla liehuu perussuomalaisten vaalibanderolli.
Timo Soini piti puhetta eduskuntatalon portailla helmikuun lopussa 2011, jolloin jytkyyn tuskin uskoivat edes kaikki perussuomalaisetkaan.Yle

Kahden vuoden takainen jytky on tuonut politiikkaan uudenlaisen puheenparren. Poliittisen historian tukija Ville Pernaa on pannut merkille, että kaikki puolueet ovat nyt ryhtyneet viljelemään kansanomaisia ilmauksia.

Sanankäyttö on terävöitynyt puolueiden tiedotteissa, eduskuntapuheissa kauttaaltaan.

Perussuomalaisten nuoren polven kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala pitää voittoina torjuntavoittojakin.

Erityisenä saavutuksena hän pitää tasa-arvoisen avioliittolain estämistä.

- Ilman perussuomalaisten näkyvää toimintaa ja 39 kansanedustajan joukkoa avioliittolaki olisi todennäköisesti voimassa, Saarakkala sanoo.