Luonto hajotti elinikäiseksi luullut tulvapenkereet

Jalasjärvellä tulvasuojaksi rakennetut penkereet läpäisivät odottamatta vettä. Pelastuslaitoksen voimin asutus saatiin suojattua, mutta nyt taloyhtiöillä on edessä tulvapenkereiden kunnostusurakka. Tulvapenkereen piti kestää se aika, minkä talotkin, mutta luonto hajotti penkereet parissakymmenessä vuodessa.

Kevättulvat
tulva jalasjärvi talon suojaus tulvapato
Jalasjärvellä talojen suojaksi on rakennettu tulvapato. Pasi Takkunen / Yle

Kevättulva alkaa helpottaa ja pelastuslaitoksilla päästään palaamaan normaalivalmiuteen.

Jalasjärvellä tulvavesi ei kastellut taloja, mutta nousi lähelle asutusta. Edelleen on toistakymmentä tietä suljettuna, mutta pelastuslaitoksella arvellaan, että ne saadaan auki lähipäivinä.

Kevään tulva nousi paikka paikoin jopa korkeammalle kuin vuonna 1984, jonka jälkeen Jalasjärvelle rakennettiin tulvassa kastuneen asutuksen suojaksi penkereet.

- Ongelma vain oli nyt se, että penkereet eivät pitäneet, vaan vesi pääsi niiden taakse. Piti hommata järeää pumppukalustoa ja taustapumppauksilla saatiin talot suojattua, sanoo palomestari Jani Välimaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen Jalasjärven paloasemalta.

Tulvapenkereiden kunto kiinteistönomistajien vastuulla

Jalasjärvellä asutuksen suojaksi rakennetut penkereet päästivät tulvivan veden läpi. Sitä miksi penger petti, on vaikea arvioida.

- Olisivatko myyrät kaivaneet reikiä ja puut kasvattaneet juuria, Jani Välimaa arvelee.

- Ei kukaan varmaan ajatellutkaan, että penkereet näin nopeasti tarvisivat kunnostusta. Niitä on mainostettu lähes elinikäisinä, että padot kestävät sen minkä rakennuksetkin, Välimaa sanoo.

Tulvapenkereen maan alainen osa läpäisi kevään tulvassa vettä. Myös puukorotteinen ns. settipato vuoti jonkun verran, mutta piti vettä osin muovitettuna penkereen maanalaista osaa paremmin.

- Nämä penkereet pitää nyt laittaa huoltoon ja kunnostaa, muuten ei välttäämättä seuraavasta tulvasta selvitä, Jani Välimaa tietää.

Tulvapenkereiden rakentamisen yhteydessä 1980-luvun puolessa välissä on sovittu, että rakentamisen jälkeen ne jäävät kiinteistönomistajien vastuulle.

- Lähtökohtaisesti huolto ja kunnostus kuuluu taloyhtiölle ja sille asuntoalueelle, jonka alueella ne on. Ainakin Jalasjärvellä padot on nyt kunnostettava, Välimaa sanoo.