1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Ylioppilasliikkeestä ehdotus oman pankin perustamiseksi - professori hämmästelee

Ylioppilasliikkeen sisällä keskustellaan oman pankin perustamisesta. Pankki tarjoaisi ylioppilaskuntien jäsenille halpaa opintolainaa ja yritysrahoitusta. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen pitää ajatusta ylioppilaskuntien omasta pankista epärealistisena.

Kuva: Arja Lento / Yle

Ylioppilasliike tarvitsee oman pankin, joka myöntäisi jäsenilleen halpaa opintolainaa ja yritysrahoitusta halvalla korolla.

Pankin tarkoituksena ei olisi tuottaa voittoa, vaan huolehtia jäsenistönsä eduista. Pidemmällä aikavälillä pankki tekisi sijoitustoimintaa valmistuneiden maistereiden startup-yrityksiin.  Näin kirjoittaa Itä-Suomen ylioppilaskunnan edunvalvontasihteerinä Joensuussa työskentelevä Pekka Koivaara Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljaassa. (siirryt toiseen palveluun)

- Mikään liiketoiminta ei ole niin varmaa kuin pankkitoiminta. Valtio takaa käytännössä rahat tallettajille. Vaikka se oli ironinen kirjoitus tästä järjestelmän sisäänrakennetusta ongelmasta, olen ihan tosissani, Koivaara sanoo.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttosen korviin ajatus ylioppilaskuntien omasta pankista kuulostaa "kummalliselta".

Pankkitoiminnassa suuri on kaunista siksi, koska kiinteät kustannukset ovat alalla merkittävät.

Vesa Puttonen

- Ensiksi tulee mieleen se, että mitä sellaista uusi pankki toisi, mitä nykyiset pankit eivät tarjoa? Marginaalithan ovat jo nyt todella pieniä. Jos pääajatus on vain halvan opintolainan tarjoaminen, niin se ei pitkälle riitä. Opintolainathan ovat nykyisille pankeille lähinnä sisäänheittotuote ja ihmisethän eivät ylipäätään ota kovinkaan paljon opintolainoja, Puttonen sanoo.

Mistä pääomat?

Suurempi ongelma Puttosen mielestä olisi pankin alkupääomien kasaaminen. Luottolaitostoimintalaki vaatii viiden miljoonan peruspääomaa, mutta se ei Puttosen mukaan pitkälle riitä.

- Pankkitoiminnassa suuri on kaunista siksi, koska kiinteät kustannukset ovat alalla merkittävät. Suuria kuluja syntyy paitsi henkilöstömenoista, myös it-kuluista. Toinen asia on tietenkin se, että jos se (pankki) nollakustannuksilla menisi, niin kuka sitä lopulta pyörittäisi. Jonkinnäköinen järjestelmä pitäisi myös olla, millä lasketaan korot ja niin edelleen, Puttonen sanoo.

Pekka Koivaaran mukaan ylioppilaskuntien oman pankin alkupääomat eivät olisi ongelma, sillä jo pelkästään Helsingin ylioppilaskunnalla on hänen mukaan miljardiomaisuus. Pelkästään korkeakouluopiskelijoiden tuilla pankki saisi vuosittain 500 miljoonan euron liikevaihdon. Se tosin edellyttäisi, että opiskelijat todella siirtäisivät rahaliikenteensä uuteen pankkiin.

- Pääomat meillä olisi ja myös omistajat. Tämän lisäksi meille on tulossa uudet sirulliset opiskelijakortit, eli siitäkään ei tulisi juuri kuluja. Ylioppilaskunnat myös säästäisivät pankilla, sillä maksamme tällä hetkellä tosi isoja käsittelykuluja pankeille pikkusummien siirtelystä. Henkilökunta ja toimistotkin meillä on, eli me tarvitsisimme vain jonkun laskemaan korot ynnä muut, Koivaara sanoo.

"Pankkitoiminta on kapitalistisen järjestelmän kummitus"

Vaikka Koivaara ehdottaakin pankkia tosissaan, myöntää hän ajatuksen lähteneen puoliksi ironisena kirjoituksena nykyisen markkinajärjestelmän sisäänrakennetusta ongelmasta. Pankkitoimintaan pääsee siis mukaan melko pienellä rahasummalla, mutta isot riskit päätyvät lopulta aina veronmaksajien maksettavaksi. Koivaaran mielestä koko pankkitoiminta on "kapitalistisen järjestelmän kummitus".

Jos muutkin tekevät niin ja riskit taataan, niin miksemme mekin?

Pekka Koivaara

Mutta miksi ylioppilaskuntien pitäisi sitten lähteä mukaan epäeettisenä pidettyyn toimintaan ja riskeerata lopulta myös jäsenistönsä rahoja?

- Jos muutkin tekevät niin ja riskit taataan, niin miksemme mekin? Ei tarvitse kuin uskaltaa, se pitää vain tehdä, Koivaara vastaa.