Kolea kevät piti mehiläiset pesissä harvinaisen pitkään – "Se merkkaa vaikeuksia"

Kylmä sää on aiheuttanut pesäkuolemia ainakin eteläisessä Suomessa.

luonto
Mehiläiskehä tarkastelussa
Kuluvalta keväältä on kuulunut paljon huonoja uutisia ruokapulasta kärsiviltä mehiläistarhoilta. Toimittaja Juha Vauhkonen kävi lapinlahtelaisen mehiläistarhaajan Erkki Lapin luona tarkistamassa, miten pörriäiset ovat talvehtineet.

Mehiläisten kevätpuuhat ovat viipyneet harvinaisen pitkään kylmien säiden vuoksi. Esimerkiksi mehiläisten jokakeväinen puhdistuslento on tapahtunut eteläisimmässä Suomessa jopa useita viikkoja tavallista myöhemmin.

- Pesäkuolemia on ollut paljon. Ruokatilanne on kriittinen ja se merkkaa vaikeuksia ja menetyksiä etenkin eteläsuomalaisille tarhaajille, arvioi mehiläistarhaaja Erkki Lappi Lapinlahdelta Pohjois-Savosta.

Lapin omissa pesissä raitatakit lähtivät puhdistuslennolle noin viikkoa normaalia myöhemmin. Retken tarkoituksena on tyhjentää mehiläisen suoli talven jäljiltä. Samalla osa mehiläisistä uskaltautui turhankin kauaksi pesästä ruoanhakuun.

Rohkeimmat eksyivät pidemmällekin, mutta sieltä niitä hangelta löytyi sitten aika paljon.

Erkki Lappi

- Pesän ympäristöön tuli auringossa lämmin ja rohkeimmat eksyivät pidemmällekin, mutta sieltä niitä hangelta löytyi sitten aika paljon (kuolleina), Lappi sanoo.

Lapin mukaan mehiläiset kestävät kyllä kylmempiäkin säitä sen jälkeen, kun puhdistumislento on suoritettu, mikäli pesässä on jäljellä talviruokaa.

Ensin tulee paju ja sitten leskenlehti

Näinä päivinä mehiläisten takajaloissa voi jo havaita hiukan keltaista siitepölyä, jota on kannettu pesiin esimerkiksi pajuista tai pihojen krookuksista.

- Jos tämä viikko on lämmin, niin pajusta alkaa saada enemmän siitepölyä ja vähän mettä. Sitten tulee leskenlehti, toukokuun lopussa voikukka ja sen jälkeen hedelmäpuut, luettelee Suomen Mehiläishoitajain Liiton puheenjohtaja Heikki Vartiainen.

Juhannuksen jälkeen ollaan jonkin verran viisaampia.

Heikki Vartiainen

Hänen mukaansa tärkeimmät kasvit hunajasadon kannalta ovat kesäkuun puolivälin jälkeen kukkaan tulevat vadelma, horsma ja rypsi.

Kuluttajakin huomaa tuottajien ahdingon

Tulevan vuoden hunajasadolle on ladattu erityisen kovat odotukset huonon viime vuoden jälkeen. Kotimaiset tuotteet ovat harvenneet kauppojen hyllyiltä, kertoo lapinlahtelainen mehiläistarhaaja Erkki Lappi.

- Varsinkin savolaisten tuottajien hunajat rupeavat olemaan loppu. Itselläkään ei ole kuin sen verran, että messuilla voi myydä, Lappi harmittelee.

Mitä ensi kesän hunajasatoon tulee, sitä tarhaajat varovat visusti arvuuttamasta. Hunajasato on vieläkin vaikeammin ennustettavissa kuin viljakasvien sadot – 30 viime vuoden aikana hunajamäärä on vaihdellut 800 tonnista 3 000 tonniin.

- Juhannuksen jälkeen ollaan jonkin verran viisaampia. Eniten satoon vaikuttaa se, millaisia säitä saadaan juhannuksen jälkeisinä kolmena viikkona, arvioi puolestaan Suomen Mehiläishoitajain Liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen.