Terminator toimii esikuvana tekoälytutkijalle

Tekoäly, konenäkö, robotille ihmisen aivokapasiteetti  - tällaisia asioita tutkitaan Kouvolan Kasarminmäellä. Tietotekniikan professori Joni Kämäräinen ehdottaa Kouvolaan ennakoivaa turvallisuusvalvontaa.

tiede
Terminator-Pelastus
Sony Pictures

Lappeenrannan teknillisen yliopiston luennoilla tietotekniikan professori Joni Kämäräinen näyttää usein Terminator-elokuvasta kohdan, jossa juuri Maahan saapunut robotti etsii itselleen vaatteita ja kulkupeliä, ja elokuva näyttää Terminatorin silmin, miten se matchailee itselleen sopivankokoisia varusteita.

- Hollywood osaa esittää usein tiedemiehiä paremmin tulevaisuuden keksintöjä, esimerkiksi tässä sen, miten konenäkö ja ihmisen aivot toimivat. Insinöörit osaavat jo hienosti ratkaista yksittäisiä tekoälyn ongelmia, mutta ihmisen mieli on moniulotteinen, Kämäräinen kertoo.

- Ihminen pystyy kävelemään kadulla, kuuntelemaan samaan aikaan linnunlaulua, varomaan ettei jää auton alle. Kaiken tämmöisen tietoisuuden ohjelmoiminen on edelleen täysi mysteeri tutkijoille. Se pyhä kokonaisuus, millä tavalla toiminnot liitetään toisiinsa, on vielä ymmärtämättä. Ehkä se huomataan sattumalta, Kämäräinen huokaa.

Hollywood osaa esittää usein tiedemiehiä paremmin tulevaisuuden keksintöjä.

Joni Kämäräinen

Kämäräinen osui asian ytimeen jo väitöskirjassaan. Hän tutki Gabor-suodatinta, joka tunnistaa ihmisen kasvot. Nyt sellainen on käytössä kaikkialla maailmassa lentokentillä, ja jotkut televisiotkin osaavat jo sulkeutua huomatessaan, että sen edestä puuttuvat ihmiskasvot. Sovelluksia pulppuaisi lisää.

- Varsin vähällä vaivalla kasvotunnistuksen voisi tuoda pankkiautomaateille. Pin-koodin lisäksi laite lukisi käyttäjän kasvoista, onko rahannostaja oikea henkilö.

Imurirobotin pitäisi osata ajatella itse

Robotin ja ihmisen eroja kuunnellessa tulee vuoroin älykäs, vuoroin turvaton olo. Ihminen selviää yllätyksistä, kukaan ei näe päältä, miten epävarma olo ihmisellä saattaa olla äkkinäisissä tilanteissa. Robotti ei toivu yllätyksistä noin helposti.

- Seuraavaksi tutkimuspanoksia pannaan varmasti paljon robottien valmistamiseen yllätyksiä varten. Imurirobotin suunnittelussa on otettu huomioon, että imurille saattaa tulla eteen ongelmia. Ohjelmoinnilla päästään eteenpäin, mutta olisi vielä hienompaa, jos imuri osaisi itse havaita, että tuossahan on portaat, täytyy varoa, etten ajaudu niihin, Kämäräinen kuvailee robotin puutteita.

Ihminen puolestaan on robottia hitaampi uuden tiedon välittämisessä.

- Koska robotit ovat yhteydessä kaikkiin muihin robotteihin, uusi oppi menee saman tien jakeluun ympäri maailman. Jos Kouvolassa toimiva robotti oppii nostamaan kahvikupin hienosti, oppi on saman tien muillakin. Ihminen taas oppii uusia juttuja esimerkiksi lukemalla kirjoja ja istumalla koulussa ja välittää uutuudet hitaammin lajitovereilleen, Kämäräinen sanoo.

Tosin Googlen avulla uusi tieto on aika pian kaikkien ulottuvilla, sanoo professori, joka itse hankkiutui viimeksi katonrakennuksen asiantuntijaksi googlailemalla pari tuntia.

Tekoäly ja robotit halutaan ihmisen avuksi

Ihmisen sairauksiin roboteista on tulossa paljonkin apua.

- Ensiaskel on varmaan se, että meihin asennetaan lisäpalikoita. Vaikkapa robottijalka, joka auttaa heikkojalkaista kävelemään, robottikäsi joka auttaa meitä nostamaan. Tai aivoihin muistipaikka, johon voi tallettaa muistot. Se olisi alzheimerin tautia sairastavalle keino päivittää persoonallisuus joka aamu takaisin omaan käyttöön. Siinä tosin tarvitaan kyllä monen eri alan tutkijoita, neurotutkijoita ja aivotutkijoita. Mutta ei sille estettä olisi, Kämäräinen toteaa.

Diabeteksen voisi todeta käyttämällä koko kansa silmänpohjaa tutkivan robotin äärellä. Katse robottiin selvittäisi, kenellä on riski sairastua diabetekseen. Ihmisvoimin koko väestöä ei pystytä tässä asiassa tutkimaan.

Ensiaskel on varmaan se, että meihin asennetaan lisäpalikoita.

Joni Kämäräinen

Kämäräinen on ehdottanut myös Kouvolan kaupungille valvontarobottien käyttöä. Ohjelma tallentaisi yöllä tapahtumia kaupungilla ja reagoisi poikkeaviin signaaleihin, jolloin poliisi voisi tarkistaa, onko aihetta mennä hätiin.

- Siinä pitää selvittää, mitä voidaan tehdä loukkaamatta ihmisten yksityisyyttä. Moni olisi varmasti valmis tinkimään yksityisyydestä, jos se toisi turvallisuutta, Kämäräinen arvelee. Hän on ehdottanut kaupunginjohtajalle ideaa, että tämä voisi aamulla töissä katsoa viidessä minuutissa kaupunkinsa yön poikkeavat tapahtumat.

Professori Kämäräinen viihtyy Kouvolassa tutkimustyössä. Huippututkimusta ei tarvitse enää tehdä Helsingissä tai ulkomailla, vaan kollegoihin voi pitää yhteyttä omasta rauhallisesta yksiköstään käsin.

- Minulla on tähän työhön intohimo. Tiede ja taide ovat samanlaisia: niihin täytyy tuntea paloa, koska leipäpappina tutkimusta tehdessä oli helposti burn outissa. On vain typeränä uskottava omiin haaveisiinsa. Kun kulkee hyvässä hypnoosissa kohti haaveita, niin joillakin haaveet toteutuvat. Tärkeintä on olla matkalla, Kämäräinen linjaa.