Jatkuvat viat riivaavat Husin uutta tietojärjestelmää - Lääkäreillä huolta potilasturvallisuudesta

Valvova viranomainen Valvira ei lääkärien mukaan ole saanut tietoa läheskään kaikista järjestelmävioista.

Kotimaa
Röntgenkuvaus
Yle

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin radiologisessa tietojärjestelmässä ilmenee toistuvasti häiriöitä, jotka vaikeuttavat erityisesti radiologien työtä. Järjestelmä otettiin käyttöön, vaikka häiriöiden varalle ei ole käytössä varsinaista varajärjestelmää.

Valvova viranomainen Valvira ei lääkärien mukaan ole saanut tietoa läheskään kaikista järjestelmävioista.

Husissa tehdään vuosittain lähes miljoona radiologista tutkimusta. Kuvantamislaitteilla tutkitaan esimerkiksi murtuneita luita ja etsitään syöpäpesäkkeitä.

Uusia ongelmia on aiheutunut sen jälkeen, kun Husissa otettiin viime toukokuussa käyttöön järjestelmän päivitetty versio kuvien digitaalisesta arkisto- ja siirtojärjestelmästä (PACS).

Yle Uutiset kysyi tietojärjestelmäongelmista useilta radiologeilta ja potilaita hoitavilta lääkäreiltä. Viat kiusaavat erityisesti radiologeja, jotka tutkivat potilaista otettuja kuvia ja tekevät niistä lausunnot hoitaville lääkäreille.

Järjestelmävioista huolissaan olevat lääkärit eivät halua puhua ongelmista omalla nimellään.

Puheentunnistukseen ei voi luottaa

Yksi murheenkryyni on automaattinen puheentunnistus, joka muuttaa radiologin sanelun automaattisesti tekstiksi.

- Meillä on jatkuvia ongelmia sen kanssa, että puheentunnistus tuottaa aivan siansaksaa tai lisäilee sinne omia sanojaan, radiologi harmittelee.

Kaksi radiologia kertoo, että puheentunnistus saattaa lisätä itsestään lausuntoon sanan "ei", joka voi muuttaa merkityksen täysin päinvastaiseksi.

- Jos on tarkoitus sanoa vaikka, että "potilaalla etäpesäkkeitä", se voi heittää sinne ihan itsekseen ei-sanan. Sitten siinä lukee, että "potilaalla ei etäpesäkkeitä", toinen radiologeista sanoo.

Radiologit toki lukevat sanelemansa tekstit läpi ja korjaavat havaitsemansa virheet. Korjaukset eivät kuitenkaan aina päädy hoitavan lääkärin työkoneelle asti.

- Siinä on ollut välillä ongelmia, että vaikka olet korjannut tekstin, niin yllättäen alkuperäinen korjaamaton teksti onkin mennyt eteenpäin.

Toimitusjohtaja: Puheentunnistus oppii koko ajan

Puheentunnistuksen ongelmat eivät ole täysin vieraita Hus-Kuvantamisen toimitusjohtaja Jyrki Putkoselle.

- Tämäntyyppisiä erilaisia ongelmia on ollut. En nyt muista juuri tuota ongelmaa, mutta siellä on ollut erilaisia ongelmia, joita on tunnistettu ja korjattu pois, Putkonen muistelee.

Useiden lääkärien mielestä on todennäköistä, että hoitava lääkäri huomaa kriittiset virheet asiayhteydestä. Entä jos ei huomaa?

- Se voi tarkoittaa sitä, että ei tiedetä, että tauti on levinnyt, eikä lähdetä hoitamaan. Hoito viivästyy. Vakavinta on se, että tämmöistä voi tapahtua, eräs radiologi varoittaa.

Putkonen korostaa, että puheentunnistus oppii koko ajan paremmaksi.

- Se on oppiva järjestelmä. Mitä enemmän sitä käyttää, sitä parempi siitä tulee, hän toteaa.

Järjestelmä saattaa kaatua tunneiksi

Puheentunnistus on vain yksi ongelma, joka aiheuttaa harmaita hiuksia. Yksi yleisimmistä ongelmista on ollut se, että tietojärjestelmät hidastelevat. Koko järjestelmä saattaa kaatua.

- Sitähän meillä on ollut, että koko järjestelmä on kaatunut säännöllisesti. Ei ole tuntiin pystynyt tekemään [töitä normaalisti]. Kuvat eivät ole liikkuneet, tai ei ole pystynyt antamaan lausuntoa. Se on tietenkin hidastanut [lausuntojen tekemistä], radiologi kertoo.

- Sitten radiologit pyörittävät peukaloita, kun ei oikein voi tehdä hommia, toinen radiologi kuvailee tilannetta.

Toimitusjohtaja Putkosen mukaan järjestelmän toiminnan parantamiseksi on tehty koko ajan töitä, ja nykyisin katkot ovat "tyypillisesti" lyhyempiä kuin aluksi. Edelleen järjestelmään kuitenkin tulee useiden tuntien mittaisia käyttökatkoksia.

Vaikka koko järjestelmä ei kaatuisi, radiologien lausunnot voivat jumittua pitkiksi ajoiksi järjestelmään niin, etteivät hoitavat lääkärit saa niitä nähtäväkseen. Myöskään röntgenlähetteet eivät kulje järjestelmässä.

Varsinaista varajärjestelmää ei ole

Yksi radiologi huomauttaa, että potilaalla voi olla olennaisia kuvaustutkimuksia, joita on tehty Husin eri yksiköissä. Vanhojen vertailukuvien hakeminen digiarkistosta on kestänyt joskus jopa tunteja. Jos tulokset eivät ole ajoissa käytettävissä, potilaita joudutaan kuvaamaan uudelleen, jolloin hoito voi viivästyä.

Varsinaista varajärjestelmää, jonka varassa töitä voisi jatkaa sujuvasti, ei ole, radiologi manaa.

- Meillä on varajärjestelmiä, jotka siirtävät meidät tyyliin keskiajalle.

- Radiologilla on periaatteessa mahdollisuus tuottaa lausuntoja toisella tekniikalla, joka on selainpohjainen. Se on niin hidas, että käytännössä me emme kyllä sitä käytä.

Käytännössä järjestelmähäiriö pakottaa radiologin kirjoittamaan lausunnot käsin.

- Me ryhdymme aina konekirjoittajiksi, kun tulee toimintahäiriö. Tämä on toistuva tilanne. Erityisesti päivystystilanteissa, joissa lääkäreitä on paikalla vähän, suoritteita on paljon ja kaikilla on kiire.

Putkosen mukaan uusi varajärjestelmä on työn alla. Toistaiseksi katkoja voi vielä tulla, jos järjestelmä kaatuu.

- Kyllä siinä tulee pientä katkoa. Joudutaan tekemään myös manuaalisesti asioita, yhdistellään tietokantoja. Mutta tärkeintä on, että sellainen järjestelmä on olemassa. Mutta projekti on kesken, ja siellä on asioita, joita parannellaan.

Yksittäiset kiireelliset potilaat voidaan hoitaa

Putkonen korostaa, että kiireelliset potilaat voidaan hoitaa, vaikka järjestelmä kaatuisi.

- Toki koko ajan kuvia on kuitenkin pystytty katsomaan ja kiireelliset hoitamaan, mutta työaikaa siinä on tuhraantunut, mennyt ihan hukkaan, Putkonen myöntää.

Lääkärit voivat käyttökatkon aikana joutua siirtymään paikasta toiseen katsomaan kuvia suoraan kuvantamislaitteista. Kiireellisistä potilaista tieto kulkee myös puhelimitse.

- Jos on yksittäinen erittäin kiireellinen asia, niin se voidaan kyllä hoitaa. Jos on erittäin kiireellisiä tutkimustuloksia, niistä soitetaan, jolloin ohitetaan perusviestintäkanava, radiologi kertoo.

Päivystyksessä on potilaita jonoksi

Yksittäisen potilaan kohdalla käsityö ei vielä aiheuta ongelmaa. Päivystyksessä yksittäisiä potilaita on kuitenkin joukoittain.

- Päivystystutkimuksia, kiireellisiä tutkimuksia on satamäärin päivässä. Tutkimusten ja lausuntojen saaminen viivästyy, radiologi sanoo.

Häiriön sattuessa kolmen tunnin päivystysrupeama saattaa venyä kuusituntiseksi.

- Jos jokin homma tulee kolme tuntia normaalia myöhemmin, niin jo siinä tilanteessa tapahtuu jonkinasteista potilasturvallisuuden vaarantumista.

Toisen radiologin huoli koskee ennen kaikkea sitä, että lausuntoihin tulee virheitä ja korjaamattomat lausunnot voivat päätyä hoitavalle lääkärille.

- On mahdollista, että tulee virhe, jota emme huomaa. Me ollaan lausuttu, ja sitten se on livahtanut lausuntojärjestelmään erinäköisenä.

Toimitusjohtaja: Potilasturvallisuus ei ole vaarantunut

Jyrki Putkonen kiistää, että järjestelmävirheistä olisi koitunut konkreettista vaaraa potilaille, koska lääkärit voivat hoitaa kiireelliset potilaat järjestelmäkatkoista huolimatta.

- Sellaista, että todellisuudessa potilasturvallisuus vaarantuisi, ei ole. Mutta totta kai työn tehokkuus on laskenut silloin, kun järjestelmässä on ongelmia.

Vikojen aiheuttama ajanhaaskuu viivästyttää potilaiden hoitoa, mutta aika on myös rahaa. Radiologit joutuvat tekemään lausuntoja ylitöinä.

- Kun ylitöiden tekeminen on vapaaehtoista, niin lääkärit eivät teekään sitä ylityönä. Ja kun se kestää huomattavasti pitempään kuin aikaisemmilla tavoilla tuotettuna, niin ei sitä virka-aikanakaan ehditä, kun niitä ei muutenkaan ehditä virka-aikana, radiologi toteaa.

Lääkäri voi saada eteensä väärän potilaan kuvia

Lääkärit eivät aina ole edes saaneet arkistosta näkyviin potilaan kaikkia tutkimuksia. Tämä johtuu siitä, että potilaan henkilötunnuksella tehtävää hakua on ajoittain rajattu, koska laaja haku voi kaataa koko järjestelmän.

Hoitava lääkäri saattaa myös tietämättään katsella jopa väärän potilaan kuvia.

Kuvantamisen toimitusjohtaja on kuullut tällaisesta ongelmasta. Hän toteaa, ettei se ole PACS-järjestelmän ongelma. Kyse on tällaisessa tapauksessa siitä, että PACS "keskustelee" muiden järjestelmien kanssa.

- Meillä on useampia potilastietojärjestelmiä. En muista yksityiskohtia siitä. Se ei kuitenkaan liittynyt tähän PACS-järjestelmään. Me oltiin selvittämässä samaa asiaa ja katsottiin sitä rajapintaa, Putkonen valottaa.

Kaikista vioista ei tehdä ilmoitusta

Läheltä piti -tilanteista pitäisi Husissa tehdä ilmoitus niin kutsutun Hus-Riskit-järjestelmän kautta. Valviran mukaan Hus-Riskeihin tehtyjen ilmoitusten pitäisi tulla automaattisesti myös Valviran tietoon.

Hus-Kuvantamisen mukaan järjestelmään tehtiin Hus-konsernissa koko viime vuonna 56 ilmoitusta laitehäiriöstä. Niistä Hus-Kuvantamisen tekemiä oli 14. Vastaavat luvut ovat alkuvuonna 2013 olleet 26 ja 9.

Yle Uutisten tietojen mukaan järjestelmässä on ilmennyt toukokuisen käyttöönoton jälkeen useita satoja vakavia vikoja.

Joidenkin lääkäreiden käsityksen mukaan järjestelmävirheistä ei yleensä tehdä ilmoitusta niin, että viat tulisivat valvovan viranomaisen tietoon.

- Ei niihin varmaan kauheasti tehdä niitä ilmoituksia. Luulen, että niitä tehdään hyvin vähän, yksi radiologi sanoo.

Toinen lääkäri arvioi, että Valviran tietoon ongelmat tulevat silloin, kun voidaan osoittaa, että potilasturvallisuus vaarantuu. Läheltä piti -tilanteissa selvää näyttöä potilasturvallisuuden vaarantumisesta ei ole.

- Syntyy tilanteita, joissa tutkimustuloksen saaminen viivästyy, mutta me emme pysty sanomaan, että onko se vaikuttanut potilaan hoitoon.

Järjestelmävirheistä raportoiminen myös söisi hoitohenkilökunnan muutenkin kortilla olevaa aikaa. Radiologeista on pulaa.

- Erityisesti silloin kun on ongelmia, on vielä kiireempi. Meillä menee 10 - 15 minuuttia, kun me reklamoidaan toimintahäiriö kunnolla.