1. yle.fi
  2. Uutiset

Myyräntyöt paljastuvat - outo jälki, mikä otus?

Monelle pihan omistajalle lumien sulaminen paljasti ikävän yllätyksen. Myyrät ovat tehneet koloja ja kasoja pihat pullolleen, vaikka koko kevät on uutisoitu pöllöjä vaivaavasta myyräkadosta. Syypää multatunneleihin löytyy kuitenkin myyrien klaanista. Suurin osa koloista on laikukkaasti levittäytyneen vesimyyrän tekosia.

luonto
Vesimyyrän tekemä keko
Yle / Satu Haapanen

"Voi ei! Piha on kauhean näköinen." Näin on moni todennut viime päivinä tiluksilla tepastellessaan. Vaikka talven mittaan on huonosta myyrätilanteesta uutisoitu, ei ainakaan tällä hetkellä kevättä näytä huonolta myyrien kannalta.

- Suomessa on kaiken kaikkiaan 12 eri myyrälajia. Metsäntutkimuslaitos tutkii ja tiedottaa peltomyyrien ja metsämyyrien tilanteesta ja niillä menee nyt heikosti. Mutta nämä pelloilla ja nurmikoilla möyrivät otukset ovat vesimyyriä. Vesimyyräkannat vaihtelevat hyvinkin paljon eri alueilla, ja niistä ei Metla pidä kirjaa, kertoo tutkija Otso Huitu Metsäntutkimuslaitokselta.

Nyt herääkin kysymys, miksi pöllöt eivät hyödyntäneet vesimyyriä viime talven pakkasilla ravintonaan? Pöllöjen nirsoudesta ei suinkaan ole kyse, vaan ennemminkin logistisesta ongelmasta.

- Siinä on paksu hanki vesimyyrien pään päällä ja lisäksi ne asuvat vielä maan alle kaivamissaan tunneleissa talvella. Ei siinä pöllöillä ole paljon mahdollisuuksia päästä niihin käsiksi.

Tarkista keko ennen kuin tuhoat sen

Toinen mahdollinen otus, joka multakekoja pihalle kaivaa, on maamyyrä eli kontiainen. Otso Huitu sanoo, ettei kontiainen ole periaatteessa myyrä, vaan suurikokoinen, selkärangattomia otuksia syövä päästäinen.

Rauhoitettu kontiainen on syytä jättää tontilla rauhaan, mutta mistä sitten tietää, kumpi on syypää pihan mylläämiseen?

- Jos keossa on kulkuaukko ihan siinä huipulla, vähän niin kuin tulivuoressa, niin silloin kysymyksessä on kontiainen. Jos kulkuaukko on keon tyvellä, on silloin kyseessä vesimyyrä. Tosin vesimyyrän keoissa ei yleensä ole lainkaan kulkuaukkoa, Huitu tietää kertoa.

Kolmen vuoden sykli

Metsäntutkimuslaitosta kiinnostavat erityisesti metsätaloudelle haitalliset otukset, kuten pelto- ja metsämyyrät. Pieni peltomyyrä aiheuttaa valtaosan maamme kaikista myyrätuhoista. Metsämaalla se tekee tuhonsa pääasiassa talvella nakertamalla puun kuorta lumen alle jääneessä rungon osassa.

Metsämyyrä puolestaan on erikoistunut havupuiden taimien latvasilmujen syöntiin. Pahoina tuhovuosina myyrien aiheuttamien vahinkojen arvo voi olla useita miljoonia euroja.

Kuollut vesimyyrä.
Vesimyyrä (Arvicola amphibius). Pituus 11-21 cm, häntä 6 - 13 cm. Syö puutarhakasvien juuria, kasviksia ja juureksia. Saattaa tuhota esimerkiksi pienen kasvi- ja perunamaan sadon kokonaanYLE / Vesa Vaarama

- Näillä pienemmillä myyrillä kanta vaihtelee kolmen vuoden sykleissä. Tähän vaikuttavat petoeläimet sekä talviruoan loppuminen.

Kun kanta lähtee nousuun, kestää yleensä pari vuotta, kun se saavuttaa huippunsa. Ja kun tulee syksy ja talvi, myyrillä loppuu ruoka. Se saa aikaan kannan romahduksen. Lisäksi seuraavana kesänä petoeläimet verottavat jo valmiiksi heikkoa kantaa. Kun taas petoeläimiltä loppuu pikkuhiljaa ruoka, eli juuri nämä myyrät, harvenee niiden kanta, ja myyrät pääsevät taas nousuun.

Myyrät eivät ole luonnossa kovinkaan pitkäikäisiä. Keskimääräinen elinikä peltomyyrällä on pari kuukautta ja yleisin kuolinsyy on saaliiksi joutuminen.

Lue seuraavaksi