Koeputkihedelmöityshoidot läpikäynyt Marianne ymmärtää kesken kaiken luopuvia

Koeputkihedelmöityshoidot ovat henkinen vuoristorata, sanoo kolmekymppinen Marianne, joka on käynyt läpi kevyempien hoitojen lisäksi kolme koeputkihedelmöityshoitoa. Tällä kokemuksella hän ei ihmettele tutkimustuloksia hoitojen keskeyttämisestä.

Kotimaa
Mustavalkoinen kuva, jossa perheen siluetti.
Yle

Noin puolet koeputkihedelmöityshoidot läpikäyneistä saa lapsen, mutta kolmasosa jättää hoidot kesken. Yllättävän suuri keskeyttäjien määrä käy ilmi lääketieteen lisensiaatti Paula Kuivaniemi-Pirisen perjantaina tarkastettavasta väitöskirjasta.

Lapsettomuushoidot ovat niin henkilökohtainen asia, että Marianne ei halua sukunimeään mainittavan. Hän luonnehtii hoitoja raskaiksi sekä fyysisesti että henkisesti.

- Keho on kovilla fyysisesti. Sitten mieli käy aikamoisia taisteluita. Kyllä siinä pitää miettiä, että kuinka pitkälle sitä on valmis menemään. Että ei minua yllätä se, että keskeyttäviäkin on.

Marianne selittää henkisen rasituksen tulevan epävarmuudesta: hoitoihin osallistuva ei voi tietää, onnistuvatko hoidot vai ei.

- Ehkä helpompi on, jos sinulle sanotaan, että sinä et voi saada lapsia ja piste, kuin että sinä et tiedä, että onnistutaanko siinä hoidossa vai ei.

Se vuoristorata on valtava.

Marianne

Epäonnistuneen hoitokerran jälkeinen pettymys on suuri.

- Se vuoristorata on valtava. Käydään ylhäällä ja alhaalla, että siinä kyllä tarvitaan sitä henkistä kanttia, Marianne kuvaa.

Sydäntäsärkeviä tunteita voidaan Mariannen mukaan käsitellä kunnolla, jopa vitsailla niistä, vertaisryhmässä saman kokeneiden kesken. Sen sijaan ulkopuolisten vitsailua on hirvittävän vaikea kestää, hän sanoo.

Kolmannella hoitokerralla Marianne sai kaksi alkiota.

- Me odotetaan kaksosia, hän naurahtaa iloisena.

Paras alkio etsinnässä

Maailman ensimmäinen "koeputkilapsi" syntyi Englannissa 35 vuotta sitten. Tätä nykyä Suomessa nelisen prosenttia lapsista syntyy koeputkihedelmöityshoitojen avulla. Hoidossa stimuloidaan ensin lääkepistoksilla munasarjoja tuottamaan useita munasoluja. Tämä vaihe kestää kymmenkunta päivää.

Sitten munasolut kerätään neulalla punktoimalla ultraäänen avulla talteen. Munasolut hedelmöitetään maljalla miehen tuomalla siemennesteellä. Muutaman päivän kuluttua maljalla on toivon mukaan kehittynyt siirtokelpoinen alkio, joka siirretään sitten kohtuonteloon.

Väitöstutkimuksen tekijä, lääketieteen lisensiaatti Paula Kuivaniemi-Pirinen uskoo, että koeputkihedelmöityshoitoja pystytään kehittämään vielä tuloksellisemmiksi.

Alkioista opitaan toivottavasti löytämään kaikkein elinkykyisin, ja myös alkioiden pakastusmenetelmiä kehitetään, tutkija kertoo.