Sulamisvedet panevat kaivot koville

Outo sivumaku tai väri kaivovedessä on selvä merkki siitä, että kaivossa on jotakin vialla. Varsinkin vähäiselle käytölle jääneet mökkien kaivot saattavat aiheuttaa ikävän yllätyksen.

Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Viime syksyn runsaat sateet ja tämän kevään sulamisvedet ovat koetelleet kaivoja. Kaivovesi saattaa olla värjääntynyt ja siinä voi olla outo sivumaku tai haju.

- Jos sade- ja sulamisvedet pääsevät suoraan kaivoon, kaivoveden humuspitoisuus voi lisääntyä, mikä näkyy vedessä värinä. Jos veteen päätyy mineraalihiukkasia, ne tekevät vedestä samean. Nämä aiheuttavat juomaveteen vierasta hajua ja makua, kertoo geologi Heidi Rautanen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Rautanen kehottaa kaikkia kaivojen omistajia käymään tarkastuskäynnillä kaivonsa luona.

Kaivosta kannattaa tarkastaa sisä- ja ulkopuoliset rakenteet sekä kaivon tiiviys, kannen kunto ja tuuletusputket. Routa tai puunjuuret ovat saattaneet siirtää kaivon renkaita, jolloin pintavettä voi päästä kaivoveteen.

Kaivojen omistajien tulisi tarkkailla varsinkin sellaisten kaivojen kuntoa, jotka sijaitsevat alavilla alueilla.

Heidi Rautanen

- Kaivojen omistajien tulisi tarkkailla varsinkin sellaisten kaivojen kuntoa, jotka sijaitsevat alavilla alueilla tai rinteen juurella, jossa sulamisvedet voivat tavoittaa kaivon, Rautanen sanoo.

Mikäli vesi on seissyt kaivossa koko talven, asiantuntija suosittelee kaivon tyhjentämistä, jotta kaivo täyttyisi puhtaasta vedestä. Jos kaivoveteen on päässyt ulosteperäisiä bakteereja, kaivo pitää desinfioida. Tähän Rautanen suosittelee kaivourakoitsijaa, joka on perehtynyt kaivojen puhdistamiseen.

Pohjavedessä rautaa ja fluoridia

Pohjaveden rautapitoisuus on paikoin korkeahko Kymenlaaksossa. Rautaa ei kuitenkaan ole vaarallisen paljon, sanoo geologi Heidi Rautanen.

- Lähinnä se on esteettinen ja tekninen haitta, eli vesi voi saostua putkiin ja aiheuttaa mahdollisia väriongelmia.

Pohjavedessä on paljon rautaa silloin, kun pohjavesi on hapetonta. Hyvin vettä johtavissa maaperäkerroksissa vesi pääsee vaihtumaan ja pohjavettä syntyy hyvin. Silloin happitilannekin on hyvä, ja rautapitoisuus pysyy matalana.

Kymenlaakson pohjavedessä on yhtenä ongelmana korkea fluoridipitoisuus, joka johtuu siitä, että maan kallioperä on rapakiveä.

- Tämä tuo ongelmia sekä kallioporakaivoihin että rengaskaivoihin, joissa fluoridipitoisuus on paikoin yli talousveden laatuvaatimusten, Heidi Rautanen kertoo.