Huumetutkija: Kovia huumeita käytetään työstressiin

Työssä käyvien ihmisten huumeidenkäytön määrää on mahdotonta arvioida, koska laittomien aineiden käyttö salataan kiinnijäämisen pelossa.

Kotimaa
Valtiotieteiden tohotori Jussi Perälä.
Valtiotieteiden tohotori Jussi Perälä.Yle

Huumeiden käyttöä tutkinut sosiologi Jussi Perälä sanoo, että kannabista, mutta myös koviksi luokiteltuja huumeita, kuten amfetamiinia ja kokaiinia, käytetään työstressin poistoon vapaa-ajalla.

Osa käyttää aineita myös työajalla ollakseen tarpeeksi tehokkaita. Tavallisten, työssä käyvien ihmisten huumeidenkäytön määrää on mahdotonta arvioida, koska käyttö salataan kiinnijäämisen pelossa.

Valtiotieteiden tohtori Jussi Perälä sanoo, että huumeiden taviskäyttäjät ovat fiksuja: he osaavat käyttää hallitusti kannabista tai rikoslaissa koviksi aineiksi luokiteltuja huumeita, kuten sitimulantteja. Työpaikkojen terveyskyselyissä ei vastata laittomien huumeiden käyttöä koskeviin kysymyksiin ja hoitoon ei hakeuduta potkujen pelossa.

- Alkoholiin suhtaudutaan paljon sallivammin, koska huumeet pelottavat. Hoitoon ei hakeuduta, eikä käytöstä kerrota työelämässä. Satunnaisestakin huumeidenkäytöstä voi olla paljon raskaammat seuraukset kuin hyvin raskaalla alkoholinkäytöllä, arvelee Perälä.

Vapaa-ajalla saatetetaan käyttää kannabista rentoutumiseen tai vaikkapa amfetamiinia tai kokaiinia viikonloppuisin työn aiheuttamasta stressistä toipumiseen. Kaikille ei tule käytöstä ongelmia, eivätkä he tule aineista riippuvaisiksi.

Amfemiinia käytetään työtehoa lisäämään

Perälän mukaan osa työntekijöistä käyttää myös työaikana vaikkapa kannabista lisätäkseen luovuutta tai stimulantteja ollakseen tehokas. Stimulantteja käytetään varsinkin aloilla, joilla pitää jaksaa pitkää päivää tai jaksaa fyysisesti raskasta työtä, vaikkapa teollisuudessa tai rakennuksillla. Perälä sanoo, että joskus työnantaja myös tietää huumeidenkäytöstä.

Voi miettiä, mitä se kertoo nyky-yhteiskunnasta, että työelämässä käytetään stimulantteja.

Jussi Perälä

- Tietenkin voi miettiä, mitä se kertoo tästä nyky-yhteiskunnasta ja yhteiskunnan tilasta, jos käytetään esimerkiksi stimulantteja, Perälä pohtii.

- On kiire, pitää olla kustannustehokkuutta ja pitää jaksaa pitkää päivää.

Ja koska kaikille ei laittoimien päihteiden käytöstä tule ongelmia, Perälän mukaan erityisesti työelämässä hyvin menestyvien ihmisten suurin riski onkin kiinnijäämisen pelko. Mutta jos tavoitteena on päihteetön työelämä, tutkimustietoa aineiden käytöstä olisi tärkeää saada, jotta ilmiön laajuus selviäisi.

Vaikka tarkkaa tietoa ei ole siitä, paljonko laittomia huumeita tai lääkkeiden väärinkäyttäjiä ja sekakäyttäjiä työelämässä on, koskettaa asia Seppälän mukaan joka tapauksessa satojatuhansia työntekijöitä - jos ei suoraan, niin välillisesti. Työnantajan kukkarossa tuntuvat tietysti työtehon lasku ja poissaolot.

Miljoona suomalaista kokeilee kannabista

Perälän mukaan työelämässä mukana olevien huumeiden käyttö on lisääntynyt, koska laittomien aineiden käyttö tai laillisten lääkkeiden väärinkäyttö on muutenkin Suomessa lisääntynyt.

- Kyllä tämä ilmiö vaikuttaa aika laajasti. Lääkeopioidireseptin saa vuosittain 300 000 suomalaista ja osa heistä siirtyy käyttämään buprenorfiinia ja osa siirtyy laittomille huumemarkkinoille. Suomalaisista 6,5 prosenttia on käyttänyt lääkkeitä väärin, Perälä laskeskelee.

- Kannabiksen käyttö on lisääntynyt 1990-luvulta lähtien ja miljoona suomalaista on ainakin kokeillut kannabista. Osa heistä on jo työelämässä ja osa heistä on tulossa työelämään, Perälä toteaa.

Hoitoon tulee ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista. Melkein kaikki ovat sekakäyttäjiä.

Jussi Kinnunen

Hoitoon hakeutuu pappeja, johtajia ja duunareita

Kalliolan päihdeklinikalta Nurmijärveltä kerrotaan, että työelämästä päihteiden takia hoitoon tulevat asiakkaat ovat käyttäneet lähes aina alkoholin lisäksi myös lääkkeitä tai laittomia huumeita. Lähes aina lähete työterveyshuollosta tulee kuitenkin alkoholin takia, mutta yleensä klinikalla selviää, että hoidettava on käyttänyt paljon muitakin aineita.

- Semmoinen perusalkoholisti on katoava luonnonvara, sellaisia ei juurikaan enää ole, kertoo päihdeterapeutti Jussi Kinnunen.

- Melkein kaikki ovat sekakäyttäjiä.

Kinnunen ei halua eritellä, millä aloilla käytetään mitäkin ainetta, koska hänen mukaansa kaikkia aineita liikkuu kaikenlaisissa piireissä nykyään. Klinikalla hoidetaan työelämässä vielä mukana olevia tavallisia ihmisiä lääkäreistä duunareihin.

- Ihmisiä tulee kaikista yhteiskuntaluokista. Siellä on johtajia, pappeja, lääkäreitä ja tavallisia duunareita, jotka ovat työelämässä, Kinnunen kertoo.

Kinnusen mukaan ihmisillä on yhä väärä mielikuva päihderiippuvaisista. Riippuvaiset eivät makoile veneiden alla tai pyöri huumekämpissä.

- Suurin osa päihderiippuvaisista on työssäkäyviä ihmisiä, jotka yrittävät jotenkin klaarata elämänsä. Hirveän useinhan päihderiipuvainen kuvittelee, että hänellä ei ole ongelmaa, koska hänellä on työ ja perhe ja niin edelleen. Todellisuudessahan se ei ole päihderiippuvaisen ansiota, vaan sen ympäristön, joka suostuu katsomaan käyttöä läpi sormien.

Rokulipäiviä ja burnoutteja

Työelämästä hoitoon tullaan usein vasta siinä vaiheessa, kun ympäristö ei enää siedä päihteiden käyttöä.

- Ikävä kyllä se menee usein niin, että hoitoon uskalletaan hakeutua vasta sitten, kun rupeaa tulemaan ikäviä sivuvaikutuksia eli kun työteho alkaa laskea ja tulee rokulipäiviä, burnoutteja ja pidempiä sairaslomia, sanoo Kinnunen.

- Aina ei olisi kuitenkaan olisi pakko käydä läpi viidentoista tai kahdenkymmenen vuoden helvettiä päästäkseen laadukaasen elämään.

Hoitoon tulevat eivät edes halua aineista eroon

Päihdeterapeutti Jussi Kinnunen väittää, että päihderiippuvainen voi päästä riippuvuudesta eroon, vaikka sitä ei itse haluaisi. Kinnusen mukaan yleensä hoitoon tulevat eivät edes halua aineista eroon, koska eivät tiedä millaista riippuvuuksista vapaa elämä on.

- Ihmiset luulevat, ettei kannata lähteä päihdehoitoon, jos ei ole omaa halua lopettaa. Se on myytti, eikä se pidä paikkaansa, sanoo Kinnunen.

- Väitän, että kukaan, joka ei ole kokenut raitista elämää, ei halua luopua päihteistä, koska he eivät voi haluta semmoista, mistä he eivät tiedä.

Kinnusen mukaan tästä syystä on hyväksyttävää huijata ystävä hoitoon, koska sillä ei ole lopputuloksen kannalta merkitystä.

Kinnunen ei erottele mietoja, kovia, laillisia tai laittomia päihteitä, sillä hänen mielestään aineella ei ole merkitystä, jos on sairastunut päihderiippuvuuteen.

Jussi Kinnunen tietää mistä puhuu, sillä hän on entinen sekakäyttäjä. Kinnunen on paitsi päihdeteraupetti, myös tunnettu muusikko: aikoinaan hän tuli tutuksi muun muassa Hassisen Koneen basistina ja on soittanut sittemmin monissa yhtyeissä, kuten Ismo Alanko Säätiössä.

Kinnunen käytti sekä laillisia että laittomia päihteitä vuosikausia tunteakseen itsensä normaaliksi. Hän pystyi pitkään elämään päihteistä huolimatta tai niiden avulla normaalielämässä, kunnes bändeistä alkoi tulla potkuja, avioliitto oli mennyt, sisuskalut olivat säpäleinä ja elämä alkoi olla hirvittävää.

- Kyllä se alkoholi oli minun päähuumeeni. Käytin myös amfetamiinia ihan kiitettävästi, bentsodiatsepiineja eli pillereitä ja tietysti kokaiinia. Kokaiinia olisin mielelläni käyttänyt enemmänkin, mutta se oli tuohon aikaan niin kallista, Kinnunen kertoo.