Pakastettu munasolu tuo lisäaikaa parinetsintään

Käytäntö antaa myös mielenrauhaa.

Kotimaa

Ennakoivassa munasolupakastuksessa on ajatuksena tallettaa terveen naisen munasoluja myöhempää käyttöä varten, sanoo Suomen Fertiliteettiyhdistys SFY:n työryhmän puheenjohtaja ja Väestöliiton lapsettomuusklinikoiden vastaava biologi Sirpa Mäkinen.

- Suomessa ei ole klinikoita, jotka sitä tarjoaisivat, mutta varmaan tarve lisääntyy. Kyselyitä jokaiselle klinikalle on varmaakin tullut.

Mäkisen mukaan paras ikä pakastaa munasoluja on alle 35-vuotiaana. Menetelmällä ei voi varmistaa lapsensaantia, mutta se voi antaa mielenrauhaa.

- Elämäntilanteessa voi olla jokin muu syy sillä hetkellä, että haluaisin hieman lisäaikaa. Tarkoitus ei ole hoitaa lisääntymisiän ohittaneita naisia, sanoo Mäkinen.

Pikajäähdytys on hellä munasolulle

Munasolun pakastamiseen sopii vitrifikaatio- eli pikajäähdytysmenetelmä. Ensimmäinen menetelmällä alkunsa saanut lapsi on syntynyt jo vuonna 1999. Vitrifikaatiossa alkio tai munasolu jäähdytetään nopeasti, suojaavan aineen alle, ja siksi tulokset ovat parempia kuin perinteisessä slow freezing -menetelmässä.

- Näin vältetään se, että ei muodostu myöhemmin sulamisvaiheessa munasolua vaurioittavia jääkiteitä, Mäkinen tiivistää.

Hedelmöityshoitolaki säätelee pakastusta

Suomen Fertiliteettiyhdistys haluaa varautua asiakaskyselyihin. Se laati vastikään alan sisäisen ohjeistuksen, jossa on mietitty esimerkiksi ikää ja mahdollisia eettisiä ongelmia. Yhdistys ei näe esteitä palvelun tarjoamiselle kotimaisilla klinikoilla.

- Meitä säätelee hedelmöityshoitolaki, jossa ei ole selkeitä ikärajoja. Tärkeintä on, että emme toimi ristiriidassa munasoluluovutushoitojen kanssa. Eli nykyään iso osa hoidoista, jotka tehdään luovutetuilla munasoluilla, tehdään yli 40-vuotialle naisille.

- Tosin tutkimusten mukaan naiset useimmiten siirtävät lastenhankintaa ennakoivalla munasolupakastuksella vain muutamia vuosia, huomauttaa Mäkinen.

Myös kustannukset voivat arveluttaa. Omasta kukkarosta maksettavaksi tulisi arviolta tuhansia euroja. Yhtä lailla kysymyksiä herättää raskauden todennäköisyys, sillä se on alempi kuin koeputki- eli ivf-hoidoissa.

- Viime tuloksissa yhtä vitrifikaatiomenetelmällä pakastettua munasolua kohden raskausprosentti on vaihdellut 4,5-12 prosenttiin. Eli 15-20 munasolua tarvitaan, että se olisi edes todennäköistä, Sirpa Mäkinen kertoo.