Vuoden 1918 jäljet näkyvät Lahdessa edelleen

Hennalan varuskunnan ympäristössä on taistelupaikkoja ja maastossa näkyy edelleen joukkohautojen paikkoja. Yksityiskohdat sisällissodan tapahtumista ovat tarkentuneet vielä viime vuosinakin.

Kotimaa
Saksalaiset lääkintäsotilaat kantavat haavoittuneen punaisten sotilaan pois Pasilan kallioilta Helsingissä.
Saksalaiset lääkintäsotilaat kantavat haavoittuneen punaisten sotilaan pois Pasilan kallioilta Helsingissä.SA-kuva

Lahden Fellmanin puistossa palataan ensi sunnuntaina vuoden 1918 tapahtumiin taiteilija Kaisa Salmen luotsaamassa performanssissa. Liki sata vuotta sitten pellolle kerättiin Suomen suurin punavankien kokoomaleiri. Noin 22 000 ihmistä odotti tuomiotaan taivasalla, ja tuhannet heistä kuolivat nälkään tai nopeasti levinneisiin tauteihin.

Fellmanin puisto ei ole kuitenkaan Lahden ainoa paikka, joka muistuttaa traagisista tapahtumista.

- Taistelupaikkoja on meillä maastossa vielä hyvin paljon keskusta-alueellakin: Ruolassa, Möysän alueella ja Kivistönmäellä on satunnaisia juoksuhautoja ja yksittäisiä poteroita. Okeroisten suunnalta Hollolan puolelta saksalaiset aloittivat vappuna suuren hyökkäyksen, kertoo Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Hannu Takala.

Myös Hennalan varuskunnan ympäristössä on taistelupaikkoja ja maastossa näkyy edelleen jonkin verran joukkohautojen paikkoja. Parhaiten taistelupaikat näkyvät Takalan mukaan urheilukeskuksessa.

- Jos jotain kiinnostaa käydä aidolla taistelupaikalla lähes sadan vuoden takaa, se on edelleen mahdollista.

Lahdesta lopputaistelujen näyttämö

Lahdesta tuli sisällissodan lopputaistelujen suurin näyttämö monen sattuman summana. Punakaartilaiset lähtivät pakoon Länsi-Suomesta valkoista armeijaa, kun tappio alkoi näyttää varmalta.

- Silloin suuntana oli aika monella itä eli Venäjä. Valkoisen armeijan ja valtion avuksi tuli saksalaisarmeija, jonka tehtävänä oli katkaista itään menevän punakaartin tie. Lahteen muodostui tulppa, jossa taisteltiin ja jonne punaiset jäivät mottiin, kuvailee Takala.

Vielä 40-50 -luvulla lasten annettiin ymmärtää, että noiden lasten kanssa ei tarvitse leikkiä. Syytä ei välttämättä kerrottu.

Hannu Takala

- Sen jälkeen kun punakaartit antautuivat Lahdessa vappuna 1918, oli enää hyvin hajanaista kahakointia Kotkan seudulla. Ja sitten Viipurissa oli isot lopputaistelut, Takala lisää.

Traagisten tapahtumien jälkeinen katkeruus jakoi kansaa pitkään.

- Vielä 40-50 -luvulla lasten annettiin ymmärtää, että noiden lasten kanssa ei tarvitse leikkiä. Syytä ei välttämättä kerrottu, sanoo Takala.

- Kyllä se oli pitkän aikaa vaiettu asia. Oikeastaan vasta 1960-luvulla muistelu alkoi perheiden ulkopuolella.

Väinö Linna yllätti tutkijan

Historian tutkijat ovat päässeet käsiksi vuoden 1918 tapahtumiin muun muassa erilaisten muistitietokeruiden avulla. Lisäksi saksalaisilta säästyi taisteluista hyvin tarkat materiaalit, jotka mahdollistava rekonstruoinnin muun muassa Lahden tapahtumista.

- Mutta eihän niissäkään kaikkea kerrota, kuten mitä sotilaiden mielissä on liikkunut, Takala muistuttaa.

Punakaartin puolelta tietoja on ollut vieläkin vaikeampaa saada.

- Sellaista tapaa merkitä muistiin ei ollut, ja jos olikin, ne muistiinpanot varmaan hävitettiin sodan jälkeen aika tarkkaan.

Piti lukea Lahden työväen järjestyskaartin muistiinpanot pariin kertaan, kun minusta tuntui, että Väinö Linna oli lukenut ne samat.

Hannu Takala

Väinö Linnan teoksessa Täällä Pohjantähden alla on Takalan mukaan tavoitettu hyvin ajanjakson tunnelma. Löysipä tutkimuspäällikkö Takala kirjasta yllättävän tutun kuuloisen pätkänkin.

- Väinö Linnalla on kirjassaan kohtaus, jossa työväen järjestyskaarti muuttuu Pentinkulmalla punakaartiksi. Vartijat ottavat aseet ja päättävät lähteä vallankumoukseen.

Takalan mukaan Lahden järjestyskaarti kävi asian tiimoilta aivan samanlaisen keskustelun kuin kirjassa on kuvattu.

- Piti lukea Lahden työväen järjestyskaartin muistiinpanot pariin kertaan, kun minusta tuntui, että Väinö Linna oli lukenut ne samat ja vain siirtänyt repliikit Pentinkulmalle,Takala naurahtaa.

Yksittäistä tietoa vuoden tapahtumista on löytynyt vielä viime vuosina esimerkiksi ihmisten ullakoilta. Takala uskoo, että sisällissodan tapahtumien yksityiskohdat tulevat tarkentumaan jatkossakin.