Pohjois-Karjalan jokiin istutetaan yli 80 000 järvilohenpoikasta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa keväällä Vuoksen vesistöön 20 000 uhanalaisen Saimaan järvilohenpoikasta sekä 63 000 vaelluspoikasta. Istutuksilla turvataan Saimaan järvilohen monimuotoisuuden säilyminen.

luonto
Kaksivuotias merkitty järvilohi.
Kaksivuotias merkitty järvilohi.Mirko Laakkonen / Ely-keskus

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa toukokuussa kymmeniätuhansia järvilohenpoikasia Vuoksen vesistöön. Kuun puolivälissä Pielisjokeen istutetaan 63 000 järvilohen vaelluspoikasta.

Ala-Koitajokeen ja Lieksanjokeen istutetaan puolestaan järvilohen jokipoikasia. Ala-Koitajokeen poikasia laitetaan 15 000 ja Lieksanjokeen 5 000.

- Vaelluspoikaset ovat 2-vuotiaita poikasia, jotka lähtevät vaeltamaan järvialueille. Jokipoikaset ovat puolestaan 1-vuotiaita poikasia, jotka jäävät jokeen. Nämä elävät joella 2-vuotiaaksi, minkä jälkeen suuntavat järvialueille, RKTL:n suunnittelija Juha-Pekka Turkka sanoo.

Turkka kertoo, että järvilohet pysyvät pari vuotta järvialueella. Sen jälkeen ne palaavat takaisin joelle kudulle. Pielisjoessa ja Lieksanjoessa kudulle pääsy on kuitenkin pitkälti estynyt voimalaitosten rakentamisen vuoksi.

Järvilohi on näissä joissa lähes täysin istutusten varassa.

Juha-Pekka Turkka

- Järvilohi on näissä joissa lähes täysin istutusten varassa. Ilman istutuksia järvilohi häviäisi, suunnittelija Juha-Pekka Turkka toteaa.

Turkan mukaan tänä keväänä järvilohen poikasia istutetaan suunnilleen saman verran kuin aiempina vuoksi.

Koko maassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa keväällä noin 121 00 lohen, järvilohen ja meritaimenen 1-vuotiasta poikasta. Lisäksi istutetaan noin 453 00 vaelluspoikasta. Istutettavien poikasten arvo on kaikkiaan noin 743 000 euroa.