Koe uusi yle.fi

Tutkija: Vihapuhe vertautuu sotapropagandaan

Tutkija Pentti Raittilan mielestä netin vihapuheella luodaan pahimmillaan maaperää tekoihin ulottuvalle väkivallalle. Tästä syystä sitä ei tule vähätellä.

Kotimaa

Netin vihapuhetta tutkineen asiantuntijan mielestä verkossa esiintyvään aggressiiviseen puheeseen on suhtauduttava vakavasti ja vähättelemättä. Kärkevimpiin tapauksiin on tartuttava ennen kuin niistä mahdollisesti tulee ongelmia, sanoo Tampereen yliopiston viestinnän ja median tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Pentti Raittila.

Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastatteleman Raittilan mielestä verkko on aggressiivisen puheen kannalta erilainen ympäristö kuin kasvokkain tapahtuva viestintä.

- Netti on luonteeltaan erilainen kuin toripöytä tai kuppilanpöytä, missä ihmiset ovat nokakkain. Siinä on hillitseviä tekijöitä, kun samassa pöydässä on usein mukana järjen ääni.

Vihapuheella voidaan pahimmillaan luoda maaperää myös tekoihin ulottuvalle väkivallalle.

Sitä vastoin jos ihminen on yksin tietokoneensa ääressä, samanlaista hillintää ei ole ja vihapuhe voi kumuloitua, tutkija sanoo.

Raittila korostaa, että syiden arvioiminen on osittain kuitenkin spekulaatiota, sillä vihapuheviestien lähettäjiä ei ole toistaiseksi tutkittu.

Sotapropaganda vihapuhetta väkivallan helpottamiseksi

Tutkija muistuttaa, että aggressiivinen ihmisten välinen viestintä ei ole mitenkään uusi ilmiö.

- Aggressiivista ja vihaista puhetta on ollut aina ihmisten välillä ja suhteessa poliitikkoihin. Jos on lukenut historiaa, tietää millaista oli keskustelukulttuuri ennen Urho Kekkosen ensimmäistä valintaa presidentiksi. Se oli aika hurjaa.

Historiallisesti merkittävintä vihapuhetta on aina ollut sotapropaganda. Sillä on ollut oma tarkoituksensa, sillä ihminen ei muuten helpolla lähde tappamaan.

Ainakin Ylen esimerkkien mukaan suomalaisella poliisilla olisi kyllä kehittämistä ammattitaidossa tässä asiassa ja asian vakavuuden ymmärtämisessä.

- Se on ollut hyvin systemaattista vihan lietsomista toista kansaa kohtaan. Sillä on luotu maaperää sille, että ihmiset saadaan tekemään väkivaltatekoja toisia kohtaan sodassa, Raittila sanoo.

Hänen mukaansa tämän päivän aggressiivista puhetta ja vihapuhetta pitäisi ajatella samankaltaisen logiikan mukaan.

- Myös sillä voidaan pahimmillaan luoda maaperää myös tekoihin ulottuvalle väkivallalle.

Ylen kertomiin esimerkkeihin pitäisi puuttua

Tutkija sanoo, että enimmäkseen aggressiivinen puhe jää Suomessa tänä päivänä vain nettiin.

- Mutta on jo joitakin esimerkkejä yksittäisistä väkivaltaisista hyökkäyksistä, joiden taustalla on myös vihapuhetta. Minusta ei pitäisi jäädä odottelemaan, milloin tulee seuraava väkivaltahyökkäys ja puuttua vasta sitten.

Raittilan mukaan Ylen verkkosivuilla kerrotut esimerkit suomalaisesta vihapuheesta ovat hyvin kärkeviä tapauksia ja niissä on sellaisia asioita, joihin pitäisi puuttua.

"Poliisin ammattitaidossa kehittämisen varaa"

Vihapuheen tutkijan mielestä kaikkein tärkeintä olisi, että tavalliset kansalaiset itse puuttuisivat havaitsemaansa aggressiiviseen puheeseen ja että nettiyhteisö puuttuisi siihen itsesäätelyllään.

- Minusta nettisivujen ylläpitäjät ovat jo aika hyvin puuttuneet siihen, mutta luulen, että ainakin Ylen esimerkkien mukaan suomalaisella poliisilla olisi kyllä kehittämistä ammattitaidossa tässä asiassa ja asian vakavuuden ymmärtämisessä, Raittila sanoo.