Menopaussi pelottaa monia naisia jo etukäteen

Kuumia aaltoja, mielialojen vaihtelua ja seksuaalista haluttomuutta. Menopaussin oireet aiheuttavat suurta ahdistusta monissa naisissa jo ennen kuin ne ovat alkaneet. Mutta ovatko pelot aiheellisia?

terveys
Mies ja nainen lähikuvassa.
Vaikeita oireita ilmenee 10-20 prosentilla naisista, mutta yhtä monella ei ole oireita lainkaan.Fancy / John Smith

Vaihdevuodet alkavat naisilla 44-57-vuotiaana, suurimmalla osalla keskimäärin viisikymppisenä. Vaihdevuosien koittaessa estrogeenitaso vähenee rajusti, ja kuukautiset loppuvat.

Enemmistöllä naisista on tunnistettavia oireita, mutta niiden haittavaikutus riippuu elämäntilanteesta ja yleisestä terveydestä.

Vaikeita oireita ilmenee 10-20 prosentilla naisista, mutta yhtä monella ei ole oireita lainkaan.

Siitä huolimatta menopaussin lähestyminen huolestuttaa monia naisia, kertoo naisten tautien ja synnytysten erikoislääkäri Ritva Hurskainen.

- Pelkoja on yllättävän monilla asiakkailla. Varsinkin yksityisvastaanotolla nousee esille, että menopaussi on naisia ahdistava asia. Monet pohtivat, että mitähän tulee tapahtumaan ja kuinka pärjää, kun menopaussi alkaa.

Myös lisääntymislääketieteen professorin Aila Tiitisen mukaan menopaussin lähestyminen mietityttää naisia.

- Vaihdevuosiin liittyvistä asioista puhutaan jo etukäteen. Kyllä siihen liittyy paljon mietteitä ja pelkoja, kun hedelmällisyys päättyy lopullisesti. Oman äidin ja ystäväpiirin kokemukset vaikuttavat naisten käsitykseen menopaussista.

Pärjäänkö töissä?

Hurskaisen mukaan yleisin pelko liittyy elämänlaatuun. Pysynkö terveenä ja voinko harrastaa liikuntaa? Pärjäänkö perheen kanssa ja työelämässä? Menopaussiin liittyy monia ahdistavia, tuntemattomia asioita.

- Iso pelko on, ettei pysy nuorten tahdissa töissä. Jaksaako keskittyä työhön, jos on paljon oireita, Tiitinen sanoo.

Töissä voikin olla vaikeaa, jos ei saa nukutuksi kunnolla. Yöunia häiritsevät usein kuumat aallot.

Gynekologi Teija Alangon mukaan kuumat aallot ovat hänen asiakkaidensa yleisin vaiva.

- Kun on yöllä kuuma, niin heittää peiton pois päältä. Sitten nukahtaa ja herää taas siihen, että on kylmä, kun hiki on jäähtynyt ihon pinnalle. Yöstä tulee katkonainen. Pahimmassa tapauksessa yöpaita ja lakanat pitää vaihtaa, kun hikoiluoireet ovat voimakkaat. Silloin on selvää, että seuraavana päivänä on väsynyt sekä ärtynyt, ja keskittyminen on vaikeaa.

Jotkut naiset kokevat menopaussin aikana jopa muistihäiriöitä, jotka haittaavat työntekoa. Hurskainen kuitenkin rauhoittelee, että menopaussi ei vie muistia.

- Kun on nukkunut huonosti, niin keskittymiskyky laskee paineen alla. Silloin voi tuntua siltä, että muisti ei toimi. Mutta kun tilanne rauhottuu, niin huomaa, että ei muisti itse asiassa ole huonontunut, vaan keskittymiskyky.

Tuleeko minusta kärttyinen vanha akka?

Vanheneminen liitetään usein menopaussiin. Mielikuvissa nainen on nuori ennen menopaussia, jonka jälkeen hän muuttuu vanhaksi, rapistuvaksi naiseksi. Toisinaan pelot saavat turhan suuria mittasuhteita.

- Jotkut pelkäävät, että heistä tulee kauheita akkoja, kun vaihdevuodet alkavat. On suoranaista noita-akkapelkoa. Pahojakin oireita voidaan kuitenkin hoitaa. Myös liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta on apua.

Menopaussi ja vanheneminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Tosin menopaussiin liittyvä estrogeenitason lasku liittyy joihinkin vanhenemisprosesseihin.

- Joitakin mietityttää, nopeutuuko vanheneminen jotenkin menopaussin kohdalla. Kaikki kuitenkin vanhenevat vääjäämättä joka vuosi, niin naiset kuin miehetkin. Esimerkiksi luuston haurastuminen alkaa jo 25-vuotiaana, mutta menopaussin aikaan se nopeutuu hieman, Tiitinen selventää.

Jotkut naiset liittävät myös ulkonäkökysymyksiä menopaussiin. Estrogeeni on yhteydessä ihon kollageenitasoon, joka pitää ihon kimmoisana.

- Ihmiset ajattelevat, että kun tulee menopaussi, niin iho muuttuu kauhean ryppyiseksi ja täytyy aloittaa estrogeenihoito. Terveelliset elämäntavat, kuten ulkoilu ja savuttomuus, ovat kuitenkin tärkeämpiä ihon kannalta. Ei estrogeeni tee autuaaksi, Hurskainen sanoo.

Myös Tiitinen on samoilla linjoilla.

- Hormonihoito ei ole mikään ryppyjen hoitolääkitys, vaan elämää haittaavien vaihdevuosioireiden hoito.

Loppuuko seksi?

Estrogeenitaso vaikuttaa naisen seksuaalisuuteen, joten on luonnollista, että seksuaalinen halukkuus saattaa laskea vaihdevuosien myötä.

Seksuaalisuus on kuitenkin moniulotteinen ilmiö, ja sen taustalla vaikuttavat monet muutkin asiat. Siksi voi käydä myös niin, että naisen seksielämä paranee, kun vaihdevuodet alkavat.

- Parisuhteella on suuri vaikutus seksuaalisuuteen. Naisen vaihdevuosien aikaan mieskin on usein jo vanhentunut, ja ihmissuhde saattaa olla kulunut. Siinä vaiheessa seksuaalisen aktiivisuuden väheneminen voi assosioitua vaihdevuosiin. Mutta jos nainen on rakastunut uuteen, ihanaan mieheen juuri vaihdevuosien tienoilla, seksuaalielämä voi olla melkein yhtä aktiivista kuin aikaisemmin, Hurskainen sanoo.

Myös Tiitisen mukaan muut asiat vaikuttavat seksuaalisuuteen hormoneja enemmän.

- Joillakin seksielämä voi mennä jopa parempaan suuntaan, kun ei enää tarvitse pelätä raskaaksituloa. Ehkäisystäkään ei tarvitse enää huolehtia.

Kaikille naisille seksi ei kuitenkaan maistu entiseen tapaan vaihdevuosien jälkeen. Tämä voi aiheuttaa ongelmia parisuhteessa, jos kumppani on hyvin aktiivinen.

- Jotkut naiset surevat seksuaalisen halukkuuden hiipumista. Hormonikorvaushoito voi olla yksi apu libidon parantamiseen, Alanko kertoo.

Estrogeenitason lasku voi aiheuttaa masentuneisuutta ja mielialojen vaihtelua. Jos oireet ovat pahoja ja yöt katkonaisia, seksi ei välttämättä huvita.

- Nainen on aika kokonaisvaltainen olento. Karkeasti sanottuna miehet harrastavat seksiä, että heille tulisi hyvä olo, mutta naisella täytyy olla hyvä olo, että hän haluaa seksiä. Jos itsensä kanssa on ongelmia, seksi ei ehkä tunnu samanlaiselta kuin ennen, Hurskainen sanoo.

Pysynkö naisena?

Lasten synnyttäminen oli ennen vanhaan naisten tärkein tehtävä yhteiskunnassa, ja joissakin kulttuureissa näin on edelleen. Länsimaissa nainen on murtautunut irti synnyttäjän roolista, mutta perinteiset roolit vaikuttavat edelleen joidenkin naisten minäkuvaan.

- Hedelmällisyys on joillekin naisille niin iso asia, että he eivät tunne itseään naiseksi, kun eivät voi enää saada lapsia, eikä raskaaksitulon ajatuksella voi enää edes leikkiä.

Lisääntymiskyvyn menettäminen on kova paikka naisille, jotka ovat toivoneet lapsia, mutta eivät ole niitä saaneet.

- Se on kauhean konkreettista, kun kuukautiset loppuvat. Silloin käydään uudemman kerran läpi surua, joka liittyi lapsettomuuden aikaan. Ehkä ystävättäret odottavat jo lastenlapsia, niin nämä asiat tulevat taas mieleen, Tiitinen pohtii.

Hurskaisen mielestä jokaisen kannattaa hyväksyä oma elämänkaarensa, jonka myötä erilaiset roolit vaihtuvat.

- Ensin on nuori tyttö. Hänestä tulee nainen ja rakastaja. Sitten hän on äiti, vaimo ja rakastaja. Kun hedelmällinen ikä on ohi, voi olla myös helpotus, että lastenteko loppuu. On itsetunnon paikka, että oppii hyväksymään muutoksen ja vanhenemisen itsessään. Muuten minäkuva saattaa häiriintyä, kun ei näekään peilissä enää nuorta, kaunista naista.