Maapalloa ei koskaan luultukaan pannukakuksi

Nordenskiöldin karttakokoelman helmet ovat esillä Kansallismuseossa.

kulttuuri
Klaudios Ptolemaioksen vuoden 160 paikkeilla laatimasta maantieteellisestä pääteoksesta "Geografike hyfegesis eli Geographia" tuli alansa auktoriteetti 1500-luvun puoliväliin asti.
Klaudios Ptolemaioksen vuoden 160 paikkeilla laatimasta maantieteellisestä pääteoksesta "Geografike hyfegesis eli Geographia" tuli alansa auktoriteetti 1500-luvun puoliväliin asti. Geographian kaksi karttaa osoittavat, miten Ptolemaios kuvasi maailman ja osaa pohjoisista alueista.Kansalliskirjasto

Kansallismuseossa avautuu perjantaina näyttely Avartuva maailma - kartta-aarteita A.E. Nordenskiöldin kokoelmasta. Suomessa vuonna 1832 syntynyt Nordenskiöld teki merkittävän osan työstään Ruotsissa. Geologian ja mineralogian tutkijana ja tutkimusmatkailijana tunnettu Nordenskiöld oli myös uraauurtava karttojen tuntija ja keräilijä.

- Hän oli yliälykäs, aikaansa edellä ja hyvin innostunut kaikesta, kertoo Nordenskiöldiin perehtynyt tutkija Leena Miekkavaara.

- Koska hänen intressinsä olivat kaikki luonnontieteissä, yhteen asiaan perehtyminen johti toiseen.

Nordenskiöldin intohimo karttoihin syntyi tutkimusmatkojen myötä. Valmistellessaan matkojaan hän uppoutui karttoihin, muinaisiin ja aikalaisiin. Tutkimusmatkoilla Nordenskiöldin johtamat retkikunnat kartoittivat useita vielä tuolloin tuntemattomia alueita.

Pohjoisen valloittaja suuntaa Grönlantiin

A. E. Nordenskiöld ja ruotsalainen kasvitieteilijä Sven Berggren Grönlannissa vuonna 1870.
A. E. Nordenskiöld ja ruotsalainen kasvitieteilijä Sven Berggren Grönlannissa vuonna 1870. Kansalliskirjasto / A. E. Nordenskiöld: Studier och forskningar föranledda af mina resor i höga norden

Nordenskiöldin tutkimusmatkat alkoivat Huippuvuorilta ja jatkuivat edelleen Grönlantiin. Matkat olivat huolellisesti etukäteen suunniteltuja ja tieteellisesti uraauurtavia. Matkoilla kerätty aineisto käytiin tunnollisesti läpi ja tulokset julkistettiin.

Tutkiessaan Huippuvuorten pohjoispuolisia merialueita Nordenskiöld matkasi retkikuntineen pohjoisemmaksi kuin kukaan ennen heitä. Vuonna 1868 höyrylaiva Sofia eteni niin pitkälle kuin 81°42' pohjoista leveyttä.

- Jo heti neljän ensimmäinen matkan jälkeen sanottiin, että ruotsalaiset ovat saaneet Pohjoisella Jäämerellä tutkimuksissaan enemmän aikaan, kuin mikään muu kansa, sanoo Miekkavaara.

Koillisväylää pitkin höyryllä ja purjeilla

Huippuvuorten retken jälkeen Nordenskiöldille syntyi uusi haave, löytää meritie niin kutsutulle Koillisväylälle. Aiemmat yritykset olivat tätä ennen epäonnistuneet.

Retkikunta matkasi aiemmin valaanpyyntialuksena toimineella parkilla, jossa oli sekä höyrykone että purjeet. Kapteenina Vega-aluksella oli aiemminkin Nordenskiöldin kanssa työskennellyt Ruotsin laivaston luutnantti Louis Palander. Laivalla oli mukana runsaan kahdenkymmenen hengen miehistö ja useita tiedemiehiä muun muassa kasvitieteilijä, meteorologi sekä jäkälätutkija. Onnistuneelta matkalta retkikunta palasi vuonna1879.

- Matkalla tehtiin merkittävää tutkimustyötä ja tuloksia arvostettiin, vaikkei Koillisväylä vielä tuolloin ollutkaan soveltuvainen kauppareitiksi, kertoo professori Tapio Markkanen:

- Väylä oli sääoloiltaan arvaamaton ja liian rankka sen aikaisille aluksille.

- Tutkimusretket olivat 1800-luvun lopulla kuuma puheenaihe, tietää Markkanen.

- Jules Vernen kirjat olivat ilmestyneet ja Nordenskiöldinkin matkoja seurattiin kuin jatkokertomusta ikään.

Nosdenskiöld oli myös mestari esittelemään saavutuksiaan ja hankkimaan työlleen rahoitusta, ominaisuus, jota monet tiedemiehet tänäkin päivänä kadehtivat.

Koska tutkimusretkeilijä oli tunnettu maailmalla, hän päätyi lopulta jopa Aku Ankkaan.

- Don Rosa on piirtänyt ja käsikirjoittanut seikkailun, jossa Roope Ankka tapaa Nordenskiöldin, nauraa Markkanen.

Karttakokoelma kertoo, että maailma oli pyöreä jo antiikin aikaan

Alankomaalainen Abraham Ortelius (1527-1598) valmisti 1570 Antwerpenissä kartaston Theatrum Orbis Terrarum, jota on kutsuttu ensimmäiseksi uudenaikaiseksi kartastoksi maailmassa.
Alankomaalainen Abraham Ortelius (1527-1598) valmisti 1570 Antwerpenissä kartaston Theatrum Orbis Terrarum, jota on kutsuttu ensimmäiseksi uudenaikaiseksi kartastoksi maailmassa. Teoksesta tuli niin suosittu, että siitä otettiin monilla kielillä uusia panoksia liki vuosittain vuoteen 1612 asti. Kartat maailmasta, Euroopasta ja Amerikasta sisältyvät Antwerpenissä 1574 ilmestyneeseen painokseen. Kansalliskirjasto

Tutkimusmatkailusta luovuttuaan Nordenskiöld erikoistui vanhojen karttojen keräilyyn ja tutkimukseen. Työn hän oli aloittanut jo suunnitellessaan Koillisväylä-retkeä. Nordenskiöld keräsi lopulta 24 000 karttaa käsittävän kokoelman, johon kuuluu keskeisiä karttoja 1400-luvulta alkaen sekä lähes täydellinen sarja kreikkalaisen, antiikin ajan tiedemiehen, Klaudios Ptolemaioksen karttoja. Kartoista näkee, että maailma oli jo antiikin aikaan pallon muotoinen, selittää professori Markkanen:

- Ajatus pannukakunmuotoisesta maailmasta syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla, kun tiedemiehet väittivät kirkon väittäneen niin.

- Tuolloin oli käynnissä kova kiista uskonnollisen ja tieteellisen maailmankäsityksen välillä, sanoo Markkanen.

Nordenskiöld keräsi kartat ympäri maailmaa antikvariaateista

Tapio Markkanen

Karttakokoelma on nykyään Suomen Kansalliskirjaston hallussa. Vuonna 1997 se otettiin mukaan maailman dokumenttiperintöä suojelevaan Unescon Memory of the World -ohjelmaan.

- Nordenskiöld keräsi kartat ympäri maailmaa antikvariaateista, kertoo Markkanen.

- Sana kiiri, että hän on kiinnostunut historiallisista kartoista ja on valmis maksamaan niistä hyvin. Nordenskiöld ei näet kysellyt hintaa, jos jokin kiinnostava kartta oli kaupan, naureskelee Markkanen.

Suomen ja Ruotsin yhteinen sankari - ja Venäjän vihollinen

A. E. Nordenskiöld (1832-1901). Valokuva on vuodelta 1878.
A. E. Nordenskiöld (1832-1901). Valokuva on vuodelta 1878.Ciacomo Bove / Kansalliskirjasto

A. E. Nordenskiöld syntyi Suomessa, mutta teki mittavan tieteellisen työnsä Ruotsissa. Aatelisnuorukainen väitteli mineralogian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1855 vain 23-vuotiaana.

Tiedemies joutui kahnaukseen Venäjän keisarillisten viranomaisten kanssa epäiltyään julkisesti Suomen tulevaisuutta Venäjän kyljessä. Nordenskiöld pakeni puheidensa synnyttämiä kohuja ensin Berliiniin ja asettui lopulta Tukholmaan, jossa hän saattoi jatkaa tieteellistä työtään ja saada rahoitusta tutkimusretkilleen.

Naimassa Nordenskiöld kuitenkin kävi Suomessa. Hän löysi mielitietyn suomalaisesta Mannerheimin aatelissuvusta. Vaimo oli myöhemmän Suomen marsalkan C. G. E. Mannerheimin täti, Anna Mannerheim. Nordenskiöldit saivat kaikkiaan viisi lasta.

Nordenskiöldin karttakokoelma päätyi Suomeen, kun tutkijan kuolinpesä myi sen sekä hänen mittavan kirjastonsa Helsingin yliopistolle. Helsingin yliopisto oli ainoa ostajaehdokas, joka lupautui noudattamaan vainajan toivetta säilyttää kokonaisuus yhtenäisenä. Oston rahoitti, ironista kyllä, venäjän keisari Nikolai II.