Virkamiesten hovikuljettaja kuuntelee ja vaikenee

Jämsänkoskelainen Pauli Salminen toimi virkamiesten autonkuljettajana lähes 40 vuoden ajan. Luottokuskin takapenkillä istui aikanaan kyydittäviä aina maaherrasta ministeriin.

ilmiöt
Pauli Salminen lukee kirjaa nojatuolissa.
Elina Kinos / Yle

Lähes 40-vuotisen uransa aikana Pauli Salminen toimi Kemiran, valtioneuvoston, Keski-Suomen lääninhallituksen sekä Jyväskylän yliopiston palveluksessa. Kyydissä kulkivat muun muassa Harri Holkeri, Kalevi Sorsa, Urpo Leppänen ja Tarja Halonen.

Kaikki jutut eivät olisi olleet lasten korville sopivia, mutta otin ne kuitenkin miehekkäästi vastaan.

Pauli Salminen

Kun kuljettaa työkseen virkamiehiä ja poliitikkoja, korviin saattaa kantautua asioita, joita ei välttämättä haluaisi kuulla. Hovikuskin suu pysyy kuitenkin supussa tiukan vaitiolovelvollisuuden myötä.

- Se mitä kuulin, meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kuulin lähes päivittäin asioita, jotka eivät aina tuntuneet kovin mukavilta. Kaikki jutut eivät olisi olleet lasten korville sopivia, mutta otin ne kuitenkin miehekkäästi vastaan, satoi tai paistoi, kertoo Pauli Salminen pilke silmäkulmassaan.

Työsuhteesta ystävyydeksi

Viime maaliskuussa eläkkeelle siirtynyt autonkuljettaja aloitti uransa vuonna 1975, jolloin työ vei miehen Jämsänkoskelta pääkaupunkiseudulle.

- Kaistoja oli enemmän kuin yksi yhteen suuntaan. Tiesin hädintuskin, missä Mannerheimintie on. Harhailuun ei kuitenkaan ollut varaa, sillä aikataulut olivat minuuttipeliä. Poliitikko on aina myöhässä, nauraa Salminen.

Maaherra Kalevi Kivistön autonkuljettajana Salminen toimi 10 vuoden ajan. Ajan myötä työsuhde kehittyi ystävydeksi.

- Maaherra Kivistö matkusti mieluummin autolla kuin lentäen. Kerran matkalla Tikkakosken lentoasemalle hän ehdotti, että entäpä jos veisin hänet autolla Helsinkiin saakka. Sanoin, että mikäs siinä, ja käänsin Palokan kohdalla auton nokan kohti pääkaupunkiseutua, maaherran luottokuski muistelee.

Vaikeneminen on kultaa

Toimittajat yrittivät usein udella tietoja virkamiesten liikkeistä. He joutuivat kuitenkin aina pettymään, sillä Salmisen ja muiden kuljettajien sanaiset arkut eivät auenneet edes kotona.

Poliitikko on aina myöhässä.

- Ei niistä asioista vaimon kanssa puhuttu. En niitä koskaan kommentoinut, enkä kaikkea kuulemaani aina edes ymmärtänyt. Työkavereiden kanssa joskus jälkeenpäin luimme lehdistä, että noinko tuokin asia lopulta meni, myhäilee Salminen.

Virkamiesten neuvonantajaksi Salminen ei koskaan joutunut, sillä kuskin poliittista mielipidettä ei juurikaan kyselty.

- Kerran heitin leikilläni Ahti Pekkalalle, että mitäs tänään puhuisimme. Hän vastasi, että tervettä talouspolitiikkaa. No, Pekkala puhui ja minä kuuntelin, muistelee Salminen hymyssä suin.