Haikaroita houkutellaan pesimään tekopesien avulla

Riihimäelle houkutellaan kattohaikaroita pesimään. Suomenlahden eteläpuolella kattohaikara pesii runsaana, mutta Suomessa pesintä ei ole vielä onnistunut. Sammalistonsuon alueelle on rakennettu kuusi tekopesää siltä varalta, että kattohaikara haluaa asettua myös Suomeen.

Kotimaa
Tero Westerlund ja Juhani Koivu tekohaikarat sylissä.
Timo Leponiemi / Yle

Virossa kattohaikarat ja niiden pesät ovat tuttu näky. Suomessakin kattohaikaroita on nähty yksittäisistä linnuista aina isompiin parviin saakka, mutta toistaiseksi pesintä ei ole onnistunut. Riihimäen kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund on seurannut kattohaikarailmoituksia Birdlifen Tiira-palstalta.

- Kattohaikaroita on jo nähty lähiympäristössä Janakkalan Mallinkaisissa ja Hämeenlinnassa, tästä etelään päin puhumattakaan.

- Meillä on täällä nyt kuusi tekopesää, mutta ei pidä olettaa, että heti ensi vuonna haikara täällä pesisi. Voi olla, että menee 5 tai 10 vuotta, mutta toivossa on hyvä elää.

Kattohaikara torjumaan espanjansiruetanoita?

Suomessa pesintää pidetään vain ajan kysymyksenä. Alueena Sammalistonsuo on Etelä-Suomen parhaita lintupaikkoja ja siten otollinen myös kattohaikaralle. Kattohaikaran levittäytymisessä voi toki olla käytännön esteitäkin, tietää tekopesät rakentaneen Sääksisäätiön toiminnanjohtaja Juhani Koivu.

- Ennen kaikkea ravinto voi olla este. Suomenlahden eteläpuolella karjaa on vielä runsaasti laitumella. Lisäksi ammattibiologit väittävät, että sammakkoeläinten kanta siellä on monikymmenkertainen siihen, mitä se on täällä Etelä-Suomessa.

- Sammakkoeläimet ovat varsin merkittävässä asemassa kattohaikaran ravinnossa. Jos niitä ei Suomessa ole riittävästi, niin sitten niillä on huonot edellytykset ruokkia täällä poikueitaan.

Kattohaikaroista iloittaisiin erityisesti, jos se kelpuuttaisi sammakoiden sijaan ruokalistalleen ongelmaksi asti runsastuneen espanjansiruetanan.

Turvatuotantoalueille monipuolista uutta käyttöä

Riihimäen ennakkoluulottomassa kokeilussa Eltel Networks on pystyttänyt tolpat ja Sääksisäätiö rakentanut tekopesät. Käytännössä pesät ovat hyvin samankaltaisia kuin sääksen pesät. Pesät on rakennettu turvetuotantomaille, joille Vapo ja Vapon omistama Kekkilä Oy etsivät jälkikäyttöä.

Riihimäen Sammalistonsuo on laajuudeltaan 230 hehtaaria. Se sijaitsee niin lähellä kaupunkia, että moni eri taho havittelee sitä käyttöönsä.

- Uskon, että kaikki tahot tulee huomioitua ja tässä on loistava esimerkki jo kattohaikaroiden osalta siitä, että kiinnitämme huomiota kaikkien intressipiirien mielenkiinnon kohteisiin, sanoo Kekkilä Oy:n tuotantopäällikkö Riku Viitanen.

Lennokkaan idean isälle, Riihimäen kaupunginpuutarhuri Tero Westerlundille kattohaikaran onnistunut pesintä olisi taas yksi uusi sulka hattuun.

- Onhan se hieno juttu, jos Riihimäellä saadaan ensimmäiset onnistuneet kattohaikaran pesinnät.