Jaalassa viljeltiin tattaria tuhansia vuosia luultua aiemmin

Helsingin yliopiston tutkijoiden löydökset mullistavat käsitystä viljelyn aloittamisesta koko Suomessa. Mutta ketkä tattaria viljelivät ja mihin tarkoitukseen?

tiede
Kuvia esihistorialliselta ajalta nykyisen Jaalan alueelta.
Kuvia esihistorialliselta ajalta nykyisen Jaalan alueelta.Yle Raine Martikainen

Helsingin yliopiston tutkijat ovat tutkineet Jaalan Huhdasjärven pohjaa sekä alueen asutushistoriaa jo parin vuoden ajan.

Tutkimuksissa löytynyt tattarin siitepöly on paljastunut eurooppalaisittain vanhimmaksi viljelylöydöksi. Siitepölynäytteiden perusteella voidaan päätellä, että viljeleminen alkoi alueella noin 2 000 vuotta luultua aikaisemmin eli jopa vuonna 5200 eKr.

Tulokset mullistavat käsitystä viljelyn aloittamisesta koko Suomen alueella.

Metsästäjä-keräilijät osasivat myös viljellä

Arkeologi Teemu Mökkönen kertoo, että viljelyä eivät Huhdasjärjellä harjoittaneet talonpojat, vaan metsästykseen ja kalastukseen nojannut yhteisö. Vanhimmat viljelylöydökset ovat varhaiskampakeraamiselta ajalta. Ensimmäisiä kylämäisiä asumiskeskittymiä alkoi muodostua noin 4 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Viljelyn aloittamisen ja kyläyhteisöjen syntymisen välisenä aikana yhteisöillä vaikuttaa olleen kesä- ja talviasumukset erikseen. Jaalasta löytyneet harvat asumukset viittaavat melko lyhyeen oleskeluun paikalla.

- Huhdasjärvellä on tapahtunut samaa kuin Pohjois-Amerikassa tai Kiinan pohjoisosissa. Metsästäjä-keräilijöillä oli erilaisia vuodenaikaleirejä, joiden välillä liikuttiin. Yhdellä matkalla tehtiin kylvötyöt ja paluumatkalla kerättiin sato, Mökkönen sanoo.

Tutkijoilla ei ole kovin tarkkaa kuvaa siitä, millaisia kivikauden viljelijöiden pellot olivat. Raivaamiseen on todennäkäisesti käytetty kirvestä ja myös tulta on hyödynnetty. Teemu Mökkösen mukaan kyse ei ole mistään varhaisesta kaskikulttuurin vaiheesta.

Hypoteesina voisi sanoa, että päihteet ovat voineet olleet tärkeässä roolissa. Toisaalta astioissa on voitu valmistaa jotakin haudutettua ruokaa erityistilanteisiin.

Teemu Mökkönen

Lisätutkimuksille suuri tarve

Huhdasjärvellä on tattarin lisäksi viljelty ainakin ohraa. Mutta mihin tuon ajan ihmiset ovat niitä käyttäneet? Saviastioiden paloista löytyneistä karstoista voi tehdä joitakin päätelmiä astioissa säilytetyistä aineista. Teemu Mökkösen mukaan mitään varmuutta ei kuitenkaan ole.

- Hypoteesina voisi sanoa, että päihteet ja alkoholi ovat voineet olleet tärkeässä roolissa. Toisaalta astioissa on voitu valmistaa jotakin haudutettua ruokaa erityistilanteisiin, Mökkönen sanoo.

Yksittäiset tutkimukset eivät Mökkösen mukaan ole maata mullistavia, mutta Huhdasjärven tulokset ovat hyvin linjassa Virossa ja Venäjällä tehtyjen havaintojen kanssa. Tarvetta tarkempiin siitepölyanalyyseihin olisi, jotta asutuksesta ja viljelyksistä saataisiin entistä tarkempi kuva.

Suomenkin osalta tutkimustuloksia on vielä harmittavan vähän. Karu totuus on se, että Suomessa ei ole yhtäkään arkeologian tutkijan vakituista virkaa tällä hetkellä.

- Olemme pystyneet tekemään tutkimusta täällä ainoastaan paikallisten säätiöiden tuen turvin, Mökkönen kertoo.

Huhdasjärvellä tehtyjen tutkimusten tulokset on julkaistu kuluvan vuoden alussa kansainvälisessä Geoarcheology -julkaisusarjassa. Tuloksiin voi tutustua myös Kuusankoski-seuran Vellikuppi -nimisessä perinnejulkaisussa.

Juttua on muokattu 26.4. Lisätty tieto tutkimustulosten julkaisusta kansainvälisessä julkaisusarjassa.