Kohtalon kolhima Hollannin kuningatar vaihtuu maineensa siistineeseen pilsner-prinssiin

Monia murheita elämässään kohdannut kuningatar Beatrix vetäytyy vanhaan kotilinnaansa viettämään eläkepäiviä ja luovuttaa valtaistuimen perheen myötä rauhoittuneelle pojalleen Willem-Alexanderille. Tuoreen mielipidetiedustelun mukaan peräti 89 prosenttia hollantilaisista sanoo pitävänsä uudesta kuninkaastaan.

kuninkaalliset
Willem-Alexander ja Beatrix vilkuttavat parvekkeelta.
Hollannin kuningatar Beatrix luovuttaa vappuaattona kruunun pojalleen Oranian prinssille Willem-Alexanderille.Jasper Juinen / EPA

Hollannissa pitkälti yli sata vuotta jatkunut naishallitsijoiden valtakausi päättyy, kun vuodesta 1980 lähtien hallinnut kuningatar Beatrix luovuttaa tiistaina 30. huhtikuuta kruunun pojalleen Oranian prinssille Willem-Alexanderille. Vallanvaihdon jälkeen Beatrix vetäytyy eläkkeelle ja muuttuu kuningattaresta taas prinsessaksi.

Hallitsijan jääminen eläkkeelle on useimmissa monarkioissa mahdoton ajatus, mutta Hollannissa sillä on pitkät perinteet. Myös kuningatar Beatrixin äiti, kuningatar Juliana (hallitsijana 1948 - 1980) ja isoäiti, kuningatar Vilhelmiina (hallitsijana 1898 - 1948) jäivät aikoinaan eläkkeelle ja luovuttivat kruunun seuraajalleen.

Myöhemmin tänä vuonna prinsessaksi jälleen muuttunut Beatrix vaihtaa hallitsijakauden asuntonsa Haagissa sijaitsevan Huis ten Boschin palatsin Lage Vuurschessa sijaitsevaan Drakensteyn linnaan. Beatrix osti Drakensteynin vuonna 1959 ja muutti sinne neljä vuotta myöhemmin. Linnassa Beatrix asui avioliittonsa alkuvuodet ja siellä hän kasvatti kolmea poikaansa.

Kuningatar on myöhemmin sanonut perheen Drakensteyn linnassa viettämien vuosien olleen hänen elämänsä onnellisimmat. Saman onnen ja rauhan hän toivonee saavuttavansa eläkevuosinaan linnassa, sillä elämä ei ole kohdellut Beatrixia silkkihansikkailla.

Natsiepäily, murhayritys, hiihtoturma...

75-vuotias kuningatar Beatrix on vuosien saatossa joutunut muun muassa taistelemaan rakkauden puolesta, selvinnyt murhayrityksesta, jäänyt leskeksi ja surrut hiihto-onnettomuuden jälkeen koomaan vajonnutta poikaansa.

31.1.1938 syntynyt prinsessa Beatrix joutui jo parivuotiaana synkkien tapahtumien keskipisteeseen, kun natsi-Saksa miehitti Hollannin ja koko kuninkaallinen perhe joutui pakenemaan ensin Britanniaan ja sitten Kanadaan. Syntymämaahansa hän pääsi palaamaan vasta vuonna 1945.

Kuningasperhe mustavalkoisessa kuvassa.
Kruununprinsessa Beatrix, prinssi Claus ja prinssit Willem-Alexander, Johan Friso ja Constantijn kesälomanvietossa Iralnnissa 1970-luvulla.Mulder / Hoff / EPA

Beatrix ajautui valtavan kohun keskelle, kun hän oikeustieteen tutkinnon suorittamisen jälkeen kihlautui vuonna 1965 saksalaisen aatelismiehen Claus von Amsbergin kanssa. Mies oli aikanaan kuulunut Hitler-Jugendiin ja palvellut Wehrmachtissa, joten kihlaus aiheutti natsimiehityksestä kärsineessä Hollannissa raivoisaa vastustusta. Prinssi Clausia epäiltiin natsiksi, mutta vuosien mittaan hän pystyi hälventämään epäilyt ja voittamaan kansan puolelleen.

Huhtikuun 30. päivä 1980 Beatrixista tuli Hollannin kuningatar, kun hänen äitinsä kuningatar Juliana luopui kruunustaan. Hallitsijaksi noustessaan Beatrix oli 42-vuotias kolmen 13 - 11 -vuotiaan pojan äiti.

Vuonna 2002 Beatrix jäi leskeksi, kun vaikeasta masennuksesta, Parkinsonin taudista ja syövästä kärsinyt prinssi Claus menehtyi.

Poika aiheutti skandaalin

Kuninkaallisia surupuvuissa.
Kuningatar Beatrix sekä prinssit Willem-Alexander ja Johan Friso (oik.) prinssi Clausin hautajaisissa lokakuussa 2002.Jerry Lampen / EPA

Kuningattaren toiseksi vanhin poika prinssi Johan Friso aiheutti vuonna 2009 skandaalin, kun hän maan parlamentin vastustuksesta huolimatta halusi avioitua Mabel Wisse Smitin kanssa. Parlamentti ei pitänyt morsianta sopivana kruununperimysjärjestyksessä toisena olevalle prinssille, sillä tämän menneisyydestä löytyi yhteys rikollisliigan johtajaan. Prinssi ratkaisi tilanteen luopumalla kruununperimysoikeudestaan.

Kuningattaren päivänä 30.4.2009 kuningatar ja koko muu kuninkaallinen perhe joutui murhayrityksen kohteeksi, kun talousahdinkoon ajautunut hollantilaismies yritti törmätä autollaan kuninkaallisia kuljettaneeseen autoon. Hallitsijaperhe selvisi murhayrityksestä vammoitta, mutta kuusi juhlatapahtumaa katsomassa ollutta ihmistä kuoli auton alle. Myös murhayrityksen tekijä kuoli törmäyksessä saamiinsa vammoihin.

Helmikuussa 2012 prinssi Johan Friso joutui laskettelulomallaan lumivyöryyn ja vajosi hapenpuutteen vuoksi koomaan. Prinssi on ollut onnettomuudestaan lähtien sairaalahoidossa, eikä hänen toipumisestaan ole ilmeisesti toivoa.

Tammikuun lopussa 2013, eli noin vuosi poikansa onnettomuuden jälkeen, kuningatar Beatrix ilmoitti luopuvansa vallasta.

- Vastuun maastamme on nyt oltava uuden sukupolven käsissä, Beatrix sanoi.

Hän perusteli päätöksensä ajankohtaa myös sillä, että Oranian kuningashuone viettää tämän vuoden lopulla valtansa 200-vuotisjuhlaa.

Ensimmäinen kuningas yli vuosisataan

Kuningattaren eläköityminen merkitsee sitä, että hollantilaisia hallitsee kuningas ensimmäisen kerran yli 120 vuoteen. Kuningas Vilhelm III kuoltua vuonna 1890 Hollantia ovat hallinneet kuningattaret. Ensin sijaishallitsijana oli kuningatar Emma, vuonna 1898 valtaan astui kuningatar Vilhelmiina, vuonna 1948 kuningatar Juliana ja vuonna 1980 kuningatar Beatrix.

Valtaistuimelle nouseva Oranian prinssi Willem-Alexander on 46-vuotias kolmen tyttären isä. Nuorena prinssi vietti sen verran vauhdikasta elämää, että hän sai pilkkanimen pilsner-prinssi. Iän myötä prinssi kuitenkin rauhoittui ja vuonna 2001 hän kihlautui argentiinalaisen investointipankkiirin Máxima Zorreguietan kanssa.

Kihlaus synnytti skandaalin, kun paljastui, että morsiamen isä Jorge Zorreguieta oli aikoinaan ollut Argentiinan sotilasjuntan palveluksessa. Pari avioitui vuonna 2002, mutta morsiamen isä ei osallistunut häihin, eikä osallistu myöskään Willem-Alexanderin valtaistuimelle nousua juhlistaviin tilaisuuksiin.

Tulevalla kuninkaalla yhteys Suomeen

27.4.1967 syntyneellä Willem-Alexanderilla on isänsä kautta suomalaisia sukujuuria. Prinssi Claus von Amsbergin suvun kotialue Pommeri kuului aikanaan Ruotsille ja alueella työskenteli suomalaisia johtohenkilöitä. Amsberg polveutui pommerilaisista Schlippenbachin kreiveistä, jotka olivat sotamarsalkka ja kreivi Niiles Tuurenpoika Bielken ja tämän vaimon Porin kreivittären Eeva Kustaantytär Hornin nuoremman tyttären jälkeläisiä.

Eeva Horn oli syntyisin varsin suomalaisesta perheestä. Suku oli elänyt jo myöhäiskeskiajalla Varsinais-Suomessa, nykyisen Salon seudulla.

Kuninkaana Willem-Alexanderin ounastellaan omaksuvan poliittisesti huomattavasti äitiään passiivisemman roolin. Jatkossakin monarkki tapaa säännöllisesti Hollannin pääministerin, mutta muuten hallitsijalla on aiempaa vähemmän poliittista valtaa. Hän ei esimerkiksi enää nimitä hallitustunnustelijaa parlamenttivaalien jälkeen.

Hollannin tuleva kuningasperhe junan ikkunassa.
Prinssi Willem-Alexander ja prinsessa Maxima sekä prinsessat Amalia, Alexia ja Ariane matkustivat lomalle Itävaltaan helmikuussa.Robin Utrecht / EPA

- Kuninkuus voi olla mielekäs ilman virallista roolia hallituksen muodostamisessa. Aika on muuttunut, Willem-Alexander sanoi tv-haastattelussa.

Willem-Alexander nauttii maassaan suurta suosiota. Tuoreen mielipidetiedustelun mukaan peräti 89 prosenttia hollantilaisista sanoo pitävänsä uudesta kuninkaastaan. Monarkian säilyttämistä kannattaa hollantilaisista 73 prosenttia.