Nettipoliisi: Vihakirjoittaja toteuttaa harvoin uhkauksensa

Suoraan henkilölle lähetetyssä vihapostissa alkoholi ja mielenterveysongelmat näyttelevät Forssin mukaan isoa osaa. Kirjoitettujen uhkauksien toteuttamista hän pitää harvinaisena.

A-studio
Nettipoliisi Marko Forss
Nettipoliisi Marko Forss Yle

Nettipoliisi Marko Forss pitää osaa aggressiivisesta nettikirjoittamisesta ”aivojen tuuletteluna”. Hänen mukaansa julkisuuden henkilöitä haukkuvat eivät aina tajua kirjoittavansa julkisesti.

- Ihmiset eivät tarkoita tekstejään julkisuuden henkilön luettavaksi vaan purkavat ahdistustaan. Usein ei ymmärretä, että vitsi ei näytä yhtä hyvälle kuin kahvipöydässä, Forss sanoo.

Suoraan henkilölle lähetetyssä vihapostissa alkoholi ja mielenterveysongelmat näyttelevät Forssin mukaan isoa osaa. Kirjoitettujen uhkauksien toteuttamista hän pitää harvinaisena.

- On todennäköisempää joutua suojatiellä auton alle, Forss vertaa.

Netin vihakirjoitteluja lukiessa tulisi Forssin mielestä muistaa mittasuhteet. Esimerkkinä hän käyttää vanhoja kyläkokouksia.

- Jos kokouksessa oli yksi yliääninen, joka huutaa joka väliin jotain, oli selvää, että hänet ennen pitkää talutetaan pois. Netissä mölisijöiden tunnistaminen on joillekin vaikeaa ja akateemiset älykötkin alkavat väitellä heidän kanssaan ihan höpö höpö -asioista, Forss sanoo.

"Mikä on sallittua, mikä ei"

Nettifoorumeita Forss pitää hyvänä aggressioiden purkupaikkana, kunhan keskustelussa muistetaan rajat.

- On inhimillisesti ymmärrettävää, että kirjoitetaan ”saunan taakse ja munista hirteen”. Se on sellaista tuskan purkamista ja aivojen tuulettelua, Forss sanoo viitaten esimerkiksi seksuaalirikosuutisoinnin nostattamiin keskusteluihin.

- Netissä pitää kuitenkin miettiä, mikä on sallittua ja mikä ei.

Julkisessa keskustelussa käytetään usein sanaa vihapuhe, kun viitataan netissä tapahtuvaan aggressiiviseen kirjoittamiseen. Forss pitää termiä ongelmallisena.

- Se on yhtä ongelmallinen kuin maahanmuuttaja-termi, joka voi olla kaikkea venepakolaisen ja huippukoulutetun osaajan välillä, Forss vertaa.

Lisäksi vihapuheen määrittelyä hankaloittaa Forssin mukaan se, että jokainen tulkitsee lukemiaan tekstejä omista näkökulmistaan.

Lakimuutoksia luvassa

Lakimuutos toisi verkkovalvonnan ajan tasalle

Hallitus on esittänyt lainmuutoksia, jotka toisivat mukanaan lisää raameja myös verkkokirjoittamisen valvontaan. Rikoslakiin on suunnitteilla uudet viestintärauhan rikkomista sekä vainoamista koskevat kohdat.

Forss pitää erityisesti viestintärauhan rikkomista koskevaa kohtaa erittäin hyvänä lisänä. Käytännössä se tarkoittaisi häirinnän ulottamista puheluista ja tekstiviesteistä myös sähköposteihin ja muihin viesteihin.

- Muutokset ovat linjassa nykykehityksen kanssa. Lankapuhelimet eivät enää hirveästi pirise, mutta kännykät ja siinä olevan nettiyhteyden kautta tulevat viestit voivat olla uhrille yhtä ahdistavia.

Vainoamista koskevaa lakiehdotusta hän pitää myös tervetulleena, mutta sen soveltaminen verkkomaailmassa ei olisi ongelmatonta. Päänvaivaa aiheuttaisivat esimerkiksi sosiaalisen median ominaisuudet.

- Onko esimerkiksi Facebook-profiilissa käynti tai kuvaan tägääminen lähestymiskiellon rikkomista tai vainoamista, Forss pohtii.

Rikoslain muutosta koskeva esitys on tällä hetkellä lakivaliokunnan käsittelyssä.

A-studio: Stream jatkaa aiheesta keskustelua TV1:llä perjantaina 26.4. klo 21.00.

Studiossa vieraina: kansanedustaja Jani Toivola (vihr.), Perussuomalainen-lehden päätoimittaja ja Hommaforumin perustajajäsen Matias Turkkila sekä nettipoliisi Marko Forss. #a_studio