Kirkuminen kuuluu fanittamiseen

Fanittaminen on positiivista, sillä siinä yhdistyvät yhteisöllisyys ja kulttuuriharrastus, toteaa tutkija Helena Saarikoski.

viihde
Justin Bieber -fanit kokoontuvat hotelli Kämpin edustalla.
Justin Bieber -fanit kokoontuivat hotelli Kämpin edustalla torstaina.Yle

Suomeen saapunut kanadalainen poptähti Justin Bieber on saanut aikaan melkoisen hässäkän. Fanit - lähinnä nuoret tytöt - ovat partioineet Bieberin hotellin edustalla aamusta iltaan, osa faneista leiriytyi jo monta päivää sitten keikkapaikan eteen varmistaakseen mahdollisimman hyvät paikat perjantai-illan konserttiin. Ohikulkijoita on tervehtinyt korvia huumaava kirkuminen.

Innokas ihailu ei kuitenkaan ilmiönä ole uusi. Tutkija Helena Saarikosken mukaan fanittamisella on pitkät perinteet.

- Jo vuosisatoja sitten fanitettiin ooppera- ja teatteritähtiä, koska ooppera ja teatteri olivat aikansa popkulttuuria, Saarikoski muistuttaa.

Hänen mielestään oopperan lämpiössä parveilevat ihmiset eivät olekaan sen "hienompia" kuin vaikkapa Justin Bieberin keikalle pakkautuneet fanilaumat. Sitäpaitsi:

- Innokas fanittaminen kuuluu kaikkiin ikävaiheisiin. Ihminen kiinnittyy idoleihinsa ja samalla kun fanittaa idoliaan, rakentaa itseään, Saarikoski kuvailee.

Teinityttöjen fanittamiselle on ominaista kirkuminen. Saarikosken mukaan kirkuminen on opittua käyttäytymistä, jolla on pitkä perinne; moni muistanee esimerkiksi 60-luvulta, millaisen hysterian Beatles sai aikaan. Kirkuminen kuuluu olennaisena osana fanikäyttäytymiseen. Nykyfaneilla ja esimerkiksi juuri Beatlesin ihailijoilla on muutakin yhteistä: nykyään kauhistellaan fanien nuoruutta muistamatta sitä, että esimerkiksi jo 1960-luvulla Beatles-fanitkin olivat hyvin nuoria, tuskin muurrosikäisiä, Saarikoski toteaa.

Joukkofanittaminen yhdistetään useimmiten nuoriin tyttöihin. Saarikosken mukaan tytöt nousevatkin yhteiskunnassa esille usein juuri fanittamisen kautta - muuten heitä ei juuri nähdä. Tämän vuoksi voikin olla, että idolinsa vuoksi kirkuviin tyttöihin suhtaudutaan väheksyvästi. Taustalla on Saarikosken mukaan yhteiskunnan tyttöihin kohdistama kontrolli.

- Tyttöjen moraalia vahditaan, heidän pitäisi olla tietynlaisia.

Helena Saarikoski muistuttaa, että innokkaassa fanittamisessa ei ole mitään pahaa, päinvastoin.

- Fanittaminen on positiivista: siinä yhdistyvät yhteisöllisyys ja kulttuuriharrastus, sillä fanituksen kohteet ovat yleensä muusikoita, näyttelijöitä tai urheilijoita. Ihailijalle itselleen fanittamisesta tulee hyvä tunne, Saarikoski summaa.