Ähtärin karhut tykkäävät puurosta

Eläinpuiston eläinten ruokalista on tarkkaan harkittu. Toki Ähtärin eläinpuiston eli Ähtäri Zoon rehukeittiöllä myös sovelletaan ruokalistoja sen mukaan, mitä on tarjolla. Karhut saavat vaihtelevasti lihaa tai puuroa, ilveksille tarjotaan hienompia herkkuja.

Kotimaa
Rehukeittiönhoitaja Raimo Tarkkonen työskentelee Ähtärin eläinpuistossa
Olli Koski Yle

Ähtärin eläinpuiston eli Ähtäri Zoon rehukeittiön hoitaja Raimo Tarkkonen tuntee eläinten herkut. Talviuniltaan jonkin aikaa sitten heränneet karhut ovat aluksi olleet kevyemmällä ruokinnalla.

– Nyt keitän niille joka päiväksi puuroa, ja sitten niille viedään omenia ja kanaa, Raimo Tarkkonen kertoo.

Eläinpuiston karhut syövät monipuolista ravintoa. Mesikämmenille maistuvat puuron, omenien sekä kanan lisäksi marjat ja sikarehu.

– Karhu on kaikkiruokainen. Oikeastaan karhut saavat vähemmän lihaa, kun muut pedot menevät enimmäkseen lihalla, Tarkkonen sanoo ja viisailee rehukeittiöllä herkkusuille jakoa odottavia lihanpaloja.

Ähtäri Zoo kuluttaa kuukaudessa reilusti lihaa. Eläinpuisto saa teurastamoilta tuhat kiloa lihaa käsittelyyn kuukaudessa. Liha pakastetaan ja sulatetaan sen mukaan, mikä on tarve.

– Otamme jauhelihaksi jauhettavat osat erikseen ja sitten katsellaan isompia, jämäkämpiä kimpaleita pedoille, Raimo Tarkkonen toteaa.

Sen mukaan voidaan soveltaa, mitä on saatavilla

Raimo Tarkkonen, Ähtäri Zoon rehukeittiön hoitaja

– Esimerkiksi sudelle ja lumileopardille viedään noita isompia, luisia lihapaloja. Osin siksi, etteivät harakat ja varikset pääse näitä ruokia varastelemaan, Tarkkonen naurahtaa.

Herkkupäivänä paremmat pöperöt

Eläinpuiston eläimilläkin on välillä herkkupäivä, jolloin niille tarjotaan vaihtelua normipöperöihin. Esimerkiksi hiukan nirsoina pidetyille ilveksille, joille tavallinen kana ei maita, tarjotaan silloin naudan ja sian kieltä.

– Ei niitäkään viitsi joka päivä laittaa, sillä eivät ne kohta muuta söisikään, Raimo Tarkkonen naurahtaa.

Ähtärin rehukeittiö on luova keittiö. Eläinten ruokinta on lopulta hyvin yksinkertaista.

– On tietyt perussetit, mitä millekin eläimelle laitetaan, mutta sen mukaan voidaan soveltaa, mitä on saatavilla, Tarkkonen toteaa.

Ahven ei maistu edes naamioituna

Raimo Tarkkonen saa ruokalistoistaan palautteen eläinten hoitajilta. Eläintenhoitaja tuntee hoidokkinsa ja osaa kertoa, paljonko kukin eläin syö ja miten toisille majaville maistuu nauris, toisille lanttu.

– Usein testataan, katsotaan tulos, ja sitten voidaan jatkaa ruokintaa, Raimo Tarkkonen tietää.

– Voidaan vaikka testata, söisikö kaulushaikara muutakin kalaa kuin kuoretta. Jos vaikka leikkaisimme ahvenfileet kuoreen muotoisiksi... Sitten, kun yhdessä todetaan, ettei ahven kelvannut, jatketaan kuoretta tarjoten, Tarkkonen kertoo.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus