Bieberit tai Tiikerit – fania ajaa sama roihu

Fanittaa voi niin nuorta poptähteä kuin vasta kullan kaulaansa saanutta lentopallojoukkuetta. Ulospäin meno näyttää osin erilaiselta, mutta taustalla vaikuttavat samat voimat: omaksi kokeminen, puhuttelevuus ja jokin itselle tärkeän esiinnousu. Tutkijoiden mukaan fanittaminen on nyt trendikästä aikuisellekin.

Kotimaa
Justin Bieber -faneja Helsingin Kaisaniemessä perjantaina.
Justin Bieber -faneja Helsingin Kaisaniemessä perjantaina.Yle

Perjantaina Helsingissä esiintyneen kanadalaisen Justin Bieberin fanikuntaan kuuluu pääasiassa teinityttöjä. Kokkolassa suomenmestaruutta juhlineen lentopalloseura Tiikerien kannattajat taas ovat kaiken ikäisiä ja kokoisia. Tampereen yliopiston tutkijan Kaarina Nikusen mukaan fanittamaan ajaa jokin, minkä ihminen kokee omakseen.

– Se tuottaa hyvää tunnetta ja siihen liittyy intohimoinen suhde.

Se tuottaa hyvää tunnetta ja siihen liittyy intohimoinen suhde

Tutkija Kaarina Nikunen

Puhuttelevuus voi nousta esimerkiksi joukkueen imagosta tai paikallisidentiteetistä, vaikka lentopallo ei omassa seurannassa olisi ollutkaan. Ensin voikin tulla jännittävä, yhteinen tapahtuma ja sen jälkeen innostus lajiin:

– Voi olla että osa kiinnostuu enemmän menestyksen kautta ja ryhtyy vakavammin seuraamaan joukkuetta.

Nikusen mukaan urheilun maailmassa tapahtumat ruokkivat faniutta; kannattaminen on tehty helpoksi:

– Sille on oma paikka ja tila ja se on sallittua - suorastaan toivottua.

Musiikkifaneihin suhtaudutaan ristiriitaisemmin

Fanitutkija Janne Poikolainen Helsingin yliopistosta näkee urheilun ja musiikin fanittamisessa pohjimmiltaan paljon samoja piirteitä, vaikka ulospäin ne voivat näyttäytyä eri tavoin. Suurimmat erot liittyvät fanittamiseen suhtautumiseen julkisuudessa, sanoo Poikolainen ja nostaa esiin Suomessa parhaillaan vierailevan megatähden Justin Bieberin.

– Siellä on paljon sympaattisiakin kuvauksia, mutta siihen liittyy paljon myös vähättelevää ja jopa ilkkuvaa suhtautumista, mitä urheilufaniuteen ei yleensä liity.

Bieber-faniuden kaltaiset ilmiöt herättävät ristiriitaisempia reaktioita. Se liittyy Poikolaisen mukaan asetelmaan, jossa usein nuorta miestä kannattaa pitkälti nuorista naisista koostuva faniyleisö. Kuvio synnyttää ajatuksen romanttisesta faniudesta ja nuoren tytön hupsusta ihastuksesta.

– Tällä sitten usein selitetään koko fani-ilmiö. Se taas tuo mukaan mielikuvan epäkriittisyydestä ja manipuloitavuudesta. Se on aika vastakohtainen verrattuna siihen, miten mielletään urheilufaniutta, joka näyttäytyy asiantuntijafaniutena.

Pohjimmiltaan fanittamisen perustalta löytyykohteesta riippumatta ihailua, kiintymystä, samastumista sekä kiinnostusta taustaan, uraan ja yksityiselämään. Terapiaakin se tarjoaa: hetkellisen mahdollisuuden vapautua normeista ja heittäytyä virran vietäväksi.

Fanitus ei enää katso ikää

Nuoruus on nostettu ihanteelliseksi elämänvaiheeksi ja siihen liittyvät kulttuuriset ilmiöt ovat trendikkäitä aikuisten keskuudessa

Fanitutkija Janne Poikolainen

Vaikka osa kannattamisen kohteista onkin selkeästi nuorison kauraa, fanittaminen ei enää katso ikää. Fanitutkija Janne Poikolaisen mukaan ilmiö on parin vuosikymmenen aikana menettänyt sukupolviluonteensa: 50-70-luvuilla se oli vielä nuorisokulttuuria, mutta nykyään myös aikuiset fanittavat musiikkipuolellakin. Siihen kannustaa kulttuuri:

– Nuoruus on nostettu ihanteelliseksi elämänvaiheeksi ja siihen liittyvät kulttuuriset ilmiöt ovat trendikkäitä aikuisten keskuudessa. Fanittamisesta 50-vuotiaana on tullut tietynlainen trendijuttukin, sanoo Poikolainen.