Mihin katosivat flipperit?

Flippereiden suosio alkoi rakoilla 80-luvulla konsolipelien ja kolikkovideopelien ilmaantuessa markkinoille. Parhaimpina vuosina Suomessa koneita oli operoinnissa tuhansia, nyt niitä on julkisessa käytössä arviolta 100–200 välillä. Tänä päivänä flipperikulttuuria ylläpitävät keräilijät ja harrastajat, joiden autotalleihin useimmat vanhoista flippereistä ovat kadonneet.

pelit
Mika Marttinen, flipperi
Marttisen kokoelmista löytyy niin Avataria, Judge Dreddiä kuin Twilight Zonea. Yksi kokoelman harvinaisimmista yksilöistä on 90-luvun ensimmäisellä puoliskolla valmistunut Pistol Poker.Juho Liukkonen / Yle

Flipperit ovat kadonneet Suomen katukuvasta pikkuhiljaa. Poistuessaan baarien nurkista kaikkia koneita ei ole kuitenkaan myyty ulkomaille vaan ne ovat siirtyneet keräilijöiden haltuun.

Mikkeliläinen Mika Marttinen hurahti flippereiden keräilyyn muutama vuosi sitten. Kun ensimmäinen kone oli hankittu, oli ostettava kaveriksi heti perään toinen. Hyvin pian kokoelma kasvoi niin isoksi, etteivät kaikki laitteet mahtuneet samaan tilaan.

Marttisen kokoelmiin kuuluu liki 60 konetta. Pelejä häneltä löytyy aina 80-luvulla valmistetuista koneista uunituoreisiin yksilöihin.

Flipperinharrastus on poikinut Marttiselle myös osa-aikaista operaattorin työtä. Hänellä on useita koneita vuokralla eteläsavolaisissa baareissa ja kaupoissa, joiden toimintaa Marttinen valvoo.

Kynnys koneen hankintaan korkea

Ensimmäisen koneen hankintaa Marttinen ehti miettiä pitkään. Koneen korjaaminen epäilytti, sillä yksikään flipperi ei kestä mekaanista kulutusta loputtomiin.

- Tyypillisesti koneet on tehty kestämään vain viisi vuotta, jotta operaattorit saataisiin ostamaan aina uusia.

- Tuo käyttöikä on kuitenkin viitteellinen. Minullakin on hallussa yli 20 vuotta vanhoja laitteita, jotka vikisevät edelleen nurkassa, Marttinen kertoo.

Netti auttoi pääsemään alkuun korjaustöissä

Mika Marttinen, flipperi
Juho Liukkonen / Yle

Yhdestä flipperistä löytyy valtava määrä erilaisia osia. Pelkkää piuhaa koneesta löytyy kilometritolkulla. Myös lamppuja, kumia ja transistoreja on yhdessä flipperissä sadoittain. Kun Marttisen ensimmäinen kone lopulta levisi käsiin, ei sormi mennyt suuhun. Apua koneen korjaamiseen hän löysi flipperifoorumilta netissä.

- Kyllä ensimmäistä konetta korjatessa silti lensi ärräpäät. Siinä pamahti usea sulake ja piuhoja jäi irti. Kyllä se siitä kuitenkin luonnistui, Marttinen naureskelee.

Keräilijöiden ja yksityisyrittäjien onneksi flippereihin saa hankittua edelleen varaosia, esimerkiksi internetistä. Marttinen kertoo korjaustöitä helpottavan myös sen, että saman valmistajan koneiden osat käyvät useimmiten toisiinsa.

Flipperien kysyntä kasvussa

Flippereiden suosion kasvusta kertoo, ilmaantunut vastikään Suomeen uusi maahantuoja. Maailmalla flippereiden markkinat ovat kasvussa. Näin on asian laita myös Suomessa.

- Flipperi maksaa käytettynä 500 eurosta 3000 euroon. Toki kalliimpiakin on.

- Koska uusia harrastajia ja keräilijöitä ilmaantuu markkinoille jatkuvasti lisää, myös käytettyjen koneiden hinnat ovat kasvussa.

Parhaat markkinat eivät Marttisen mukaan kuitenkaan välttämättä löydy Suomesta vaan ulkomailta. Juuri ennen haastattelua hän ehti tilata Italiasta ison erän uusia koneita.

- Koneiden keräilyssä internetistä on ollut valtava apu. Sen avulla on helpompaa arvioida, kuinka paljon koneisiin kannattaa sijoittaa.

- Flippereitä hankkiessa ei kannata muutenkaan pitää turhaan kiirettä. Sijoittajan pelisilmää pitää olla tai muuten saattaa maksaa koneesta tarpeettoman paljon, Marttinen huomauttaa.

Flippereiden viehätysvoima usean tekijän summa

Mika Marttinen, flipperi
Juho Liukkonen / Yle

Vaikka flipperikulttuurin uskotaan elpyvän, mitään suurta renessanssia tuskin tullaan näkemään ainakaan hetkeen.

- Flipperit eivät ole kaikille tuttuja. Ehkä harrastuksen taantuman taustalla vaikuttaa sukupolvikysymys. Kentältä kuulee usein kommentteja nuorilta ihmisiltä, että mikä toi on, kun he näkevät koneen, Marttinen kertoo.

Toisaalta kaikkea ei voi selittää sukupolvikysymyksellä. Flippereistä tehdään jatkuvasti digitaalisia versioita esimerkiksi älypuhelimiin ja konsoleille. Flippereille on siis edelleen tilausta.

Flipperiharrastuksen vakavasti ottaville ei digitaaliset korvikkeet kuitenkaan kelpaa. Flippereissä fyysinen pinta on kaikki kaikessa. Samoin peliseura.

- Se on se psykologinen juttu. Silloin kun on kisat, niin ollaan aina "heads uppia". Siinä joutuu vähän härnäämään vastapuolen pelaajaa oman voiton varmistamiseksi, Marttinen innostuu.