1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Tulvaosaamisesta on pidettävä huolta

Eläkkeellä oleva tulvajohtaja Martti Kujanpää näki vuoden 1984 tulvat läheltä. Kevään tulvaa voi verrata tuohon vuoteen, mutta samalla pitää muistaa miten erilaiset olosuhteet olivat nyt ja silloin. Ainutlaatuisesta suomalaisesta tulvaosaamisesta täytyy pitää huoli.

Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Eläkkeellä oleva tulvajohtaja Martti Kujanpää omaa vuosikymmenten kokemuksen tulvista. Tämän kevään tulvaa voidaan Kujanpää mukaan verrata vuoden 1984 tulvaan, mutta olosuhteiden erilaisuus pitää pitää mielessä. Tuolloin esimerkiksi Lapualla jouduttiin avaamaan tulvapenger kaivinkoneella, kun tänä päivänä riittää tulvaluukun avaaminen.

- Avattavat padot ovat paljon parempia tulvan torjuntaan, kun että jouduttaisiin avaamaan penkereitä tai penkereiden aukoista vesi virtaisi tänne pelloille, toteaa Martti Kujanpää.

Erilaisia vertailukohtia

Martti Kujanpään mukaan tulvia voidaan vertailla monella eri tapaa. Näitä ovat esimerkiksi veden korkeuksien vertailu, jokien jäiden määrän vertailu tai tulvasuojelurakenteiden valmiuden vertailu.

- Sanoisin näin, että asia voidaan aika vesistökohtaisesti arvioida. Lapuanjoen vedenkorkeus jäi nyt noin 25 cm alhaisemmaksi kuin vuoden 1984 vedenkorkeus. Kyrönjoella oltiin Ilmajoen kohdalla mitattuna vedenkorkeuksissa aikalailla samoissa lukemissa, mutta ero oli se, että 1980-luvulla tulvapengerrystyöt olivat siellä viljelysalueella kesken ja alue alkoi heti täyttyä. Nyt pengerrysalueelle virtasi vettä Ilmajoella vasta, kun Ilmajoen vedenkorkeus oli vaarallisella tasolla. Kyrönjoella vuoden 1984 tulva oli pikkuisen suurempi, mutta erot ovat hyvin pieniä, sanoo Martti Kujanpää.

Kujanpään arvion mukaan jäät haittasivat Kyrönjoella tänä keväänä aiempaa pahemmin. Lapväärtinjoessa puolestaan tulvat nousivat huomattavasti suuremmiksi kuin 1980-luvulla.

Tulvat ovat torjujille hektistä aikaa

Eläkkeellä oleva tulvajohtaja Martti Kujanpää muistelee, että vuoden 1984 tulva oli Lapualla kiireistä aikaa. Turvatorjujat joutuivat tekemään työtään myös paineen alla.

- Moni uhkasi, että käräjillä tavataan ja syytettiin milloin mistäkin virheestä. Toki tuli kannustustakin, Martti Kujanpää muistaa.

- Viikon kesti se hektinen aika, että nukkumaan ei paljon ehtinyt. Nyt jälkeen päin voisi sanoa, että pahimmat tunteet ihmisillä laantuivat hyvin nopeasti ja käräjille ei tarvinnut lähteä, kertoo Kujanpää.

Tulvaosaamisen eläköityminen huolestuttaa

Martti Kujanpään mielestä tulvaosaaminen on ollut hyvällä tasolla niin koko Suomessa kuin paikallisesti Pohjanmaalla.

Valtion julkisen puolen säästölinjaa Kujanpää katsoo kuitenkin huolestuneena.  Vuosikymmenien aikana saatu tietotaito uhkaa eläkkeelle siirtyneiden tulvaveteraanien myötä vaipua historian arkistoihin.

- Yksi ongelma on, että se sukupolvi, joka on toteuttanut tulvasuojelua, alkaa olla tällä hetkellä eläkkeellä. Valtiolla on voimakkaita säästöohjelmia ja konsulteilta ei paljon tilata tulvasuojelutöitä. Näin uusia osaajia tulee hyvin vähän tähän tulvarintamalle. Se on tulevaisuuden ongelma. Nämä rakenteet ja laitteet pitäisi kuitenkin pitää toimivana ja kunnossa ja niitä pitäisi osata käyttää oikealla tavalla, painottaa Martti Kujanpää.