1. yle.fi
  2. Uutiset

Matkailuala haluaa suojavyöhykkeet kaivoksille

Matkailuala on huolissaan kasvavan kaivosteollisuuden vaikutuksista turismiin. Kaivosteollisuus on paikoin törmäyskursilla myös kansallispuistojen ja porotalouden kanssa. Hallitus selvittää keinoja ristiriitojen setvimiseksi.

talous
Laskettelija hiihtohissin kyydissä Levillä.
Suomalaisyritykset vievät asiakkaitaan ja henkilöstöään erityisesti tunturikeskuksiin. Kuva Kittilän Leviltä.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Matkailu- ja Ravintolapalvelut -järjestön MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo, että tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 49 prosenttia ulkomaisista matkailijoista ilmoitti vähentävänsä matkailua Levin ja Ylläksen alueella, jos kaivostoimintaa laajennetaan. Lappi harmittelee, että herkullisimmat malmiesiintymät ja suositut matkailukeskuskukset sijaitsevat samoilla seuduilla.

- Matkailussa on kyse imagosta. Suomea myydään ulkomailla puhtaalla luonnolla ja koskemattomilla erämailla. Kaivosteollisuus sopii kuvaan äärimmäisen huonosti. Kymmenien vuosien työ Suomen maabrändin rakentamisessa pilataan hyvin nopeasti, painottaa toimitusjohtaja Timo Lappi.

Lapin ehdotus on, että ristiriita kaivosten ja matkailukohteiden välillä ratkaistaan kirjaamalla suojavyöhykkeet kaivoslakiin. Ne olisivat alueita, joihin kaivoksilla ei ole lainkaan asiaa. Suojavyöhykkeen suuruus määriteltäisiin tapauskohtaisesti riippuen kaivoksen koosta ja toiminnasta. Lappi korostaa, että ongelmaksi on ympäristövaikutusten lisäksi muodostunut kaivossuunnittelun hitaus. Kaivosyhtiön valtauksesta varsinaisen kaivoksen toiminnan alkamiseen voi mennä kymmeniä vuosia. Odottelu luo matkailukohteissa epävarmuutta ja investointeja lykätään.

- Kaikille osapuolille olisi parempi, että pelisäännöt ovat selvät ja ala voi investoida ilman huolta huomisesta. Samalla säästytään pitkiltä valitusprosesseilta, Lappi pohtii.

Hallitus on rummuttanut kaivosteollisuuden luomia kasvumahdollisuuksia ja työpaikkoja. Lappi tähdentää, että matkailuelinkeino on kaivosteollisuutta suurempi kasvuala, jonka ulkomailta Suomeen tuodut tulot lisääntyivät viime vuonna 600 miljoonalla eurolla. Lapin mukaan nykyhallitus on satsannut kaivosteollisuuteen ja sivuuttanut matkailun.

- Elinkaariajattelun mukaisesti kaivos toimii 2 - 10 vuotta. Matkailu puolestaan kehittyy ja työllistää paljon pidempään. Kaivosten tuleminen matkailukeskusten välittömään läheisyyteen voi pysäyttää matkailuelinkeinon seinään, pelkää Lappi.

Kaivoksen läheisyys voi olla uhka kansallispuistolle

Kansallispuistoja hallinnoivassa Metsähallituksessa ideaan suojavyöhykkeistä suhtaudutaan myönteisesti.

- Meillä ei ole mitään kaivosteollisuutta vastaan. Kysymys on niiden sijainnista ja suunnittelun ohjauksesta. Myös kaivoksen tuotanto ja suuruus vaikuttavat oleellisesti niille sopivaan paikkaan, sanoo luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen.

Väisäsen mukaan kansallispuiston lähituntumaan rakennettu kaivos aiheuttaa valtavan riskin. Tarkkaa kilometrimäärää turvapuskurille kaivoksen ja kansallispuiston väliin on vaikea asettaa, koska vesistöt voivat siirtää ongelmia pitkälle. Väisäsen mukaan harkinta pitää tehdä huolella.

- Hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään, jos mennään parin kilometrin päähän kansallispuistosta, Väisänen sanoo.

Metsähallituksestä väläytetään ympäristöministeriötä päättäväksi elimeksi, kun mietitään kaivosten kaavoittamista valtakunnallisesti tärkeiden luontoalueiden läheisyyteen.

Kaivosteollisuus vastustaa suojavyöhykkeitä

Kaivosteollisuuden etujärjestö pitää suojavyöhykkeitä liian ankarana toimenpiteenä.

- Kategorinen suojavyöhyke yhden elinkeinon suitsimiseksi on liian raju toimenpide, sanoo Kaivannaisteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

Suomela korostaa, että vain harvat valtaukset johtavat kaivostoimintaan. Malminetsintävaihe kuuluu olennaisena osana kaivosteollisuuteen ja se on pitkäkestoista.

- Kyllä tutkimusta pitää pystyä tekemään. Ja voidaanko rajoittaa vain yhtä elinkeinoa, vai pitäisikö sitten kieltää kaikki teollisuus suojavyöhykkeillä, ihmettelee Suomela.

Kaivosteollisuus ei halua, että se nostetaan tikunkärkeen. Suomelan mukaan kaivosten vaikutusvaltaa on liioiteltu julkisuudessa.

- Uusi kaivoslaki tuntee paljon tilanteita, joissa lupaa rajotetaan tai ei myönnetä ollenkaan. Puheissa jyllää ajatus siitä, että kaivoshankkeet jyräävät. Niin on ehkä joskus ollut, mutta ne ajat ovat takanapäin, sanoo Suomela.

Suomelan mukaan ala on valmis katsomaan peiliin ja keskustelemaan suunnitelmista paremmin paikallisten ihmisten ja järjestöjen kanssa.

Ministeriöt pohtivat ratkaisukeinoja kiistoihin

Valtiovalta on herännyt eturistiriitojen aiheuttamiin ongelmiin. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan mukaan keinot solmujen avaamiseen selvitetään.

- Meidän pitää selvittää, miten eri elinkeinojen toiveita ja haluja voidaan sovitella yhteen. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista kaikille mieluisalla tavalla ja silloin pitää päättää kuka sanoo viimeisen sanan, Hannele Pokka sanoo.

Elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö miettivät ratkaisumahdollisuuksia yhdessä. Pokka lupaa, että selvitystyö tehdään ripeään tahtiin.

- Pohdimme miten ristiriitatilanteet punnitaan. Onko se maakuntakaava vai pitäisikö olla jotain valtioneuvostotason ohjausta. Meidän pitää myös miettiä tarvitaanko kaivoslainsäädäntöön lisäyksiä, Pokka kertoo.

Lue seuraavaksi