WSJ: Kuninkaallisetkin kärsivät velkakriisistä

Gentin yliopistossa kuninkallisten budjetteja tutkinut professori Herman Matthijs kertoo Wall Street Journalin haastattelussa, että Espanjan ja Britannian kuningashuoneet ovat pienentäneet menojaan vuosina 2009-2013. Kuninkaalliset eivät kuitenkaan välttämättä ole presidenttejä kalliimpia ylläpidettäviä.

kuninkaalliset
Prinssi William ja herttuatar Catherine morsiuslasten kanssa.
Prinssi William ja herttuatar Catherine morsiuslasten kanssa.Hugo Burnand / The British Monarchy

Eurooppaa jo usean vuoden ajan otteessaan pitänyt talouskriisi ei ole säästänyt maanosan kuninkaallisiakaan. Talouslehti Wall Street Journal kirjoittaa, että kun kansa kärsii, kuninkaallisten perheidenkin budjetteja on leikattu.

Tänään tiistaina Euroopassa katseet kääntyvät Hollantiin, jossa kuningatar Beatrix luovuttaa vallan pojalleen Willem-Alexanderille.

Kun kuningatar Beatrix nousi valtaan vuonna 1980, Hollanti eli talousvaikeuksien keskellä. Katujen varsille oli kertynyt raivostuneita kansalaisia, jotka huusivat "ei kotia, ei kruunajaisia".

Samanlaisia mielenosoituksia ei odoteta tälle päivälle, vaikka Euroopassa kovia aikoja eletäänkin.

Wall Street Journal kirjoittaa, että Hollannissa kuningasperheen ylläpito maksaa veronmaksajille vuosittain noin 40 miljoonaa euroa. Hollannin pääministeri Mark Rutte on antanut ymmärtää, ettei kuninkaallisten budjettia leikata.

Toisin on monissa muissa Euroopan maissa.

Gentin yliopistossa kuninkallisten budjetteja tutkinut professori Herman Matthijs kertoo, että Espanjan ja Britannian kuningashuoneet ovat pienentäneet menojaan vuosina 2009-2013.

Espanjan kuningashuone julkisti ensimmäistä kertaa budjettinsa vuonna 2011. Verrattuna vuoteen 2010 budjettia leikattiin 5,2 prosenttia, kertoo Wall Street Journal.

Belgiassa kuningas Albert II on hyötynyt laista, joka sitoo palkat inflaatioon. Kun Albert II nousi valtaan vuonna 1994, hän sai vuodessa kuusi miljoonaa euroa menoihinsa. Nyt summa on 11 miljoonaa euroa.

Jotta kansa pysyisi tyytyväisenä, viimeisimmän "palkankorotuksensa" Albert II lupasi käyttää palatsinsa restauroimiseen.

Wall Street Journal toteaa lopuksi, etteivät kuninkaalliset kuitenkaan välttämättä ole presidenttejä kalliimpia ylläpidettäviä. Professori Matthijsin selvityksen mukaan esimerkiksi Ranskan presidentin vuosibudjetti on yli 110 miljoonaa euroa.