Koirankarvoista saa oivallisia pesänpehmikkeitä kolopesijöille

Ei hätää, jos kirjosiepon pönttö on unohtunut varastoon. Se kannattaakin ripustaa vasta, kun kirjosieppokoiras ilmaantuu tanhuville. Kolopesijät kiittävät myös helposti saatavilla olevista pesänpehmusteista.

luonto
Kirjosieppo pesäpöntöllä
Kirjosieppo on ovela siivekäsJari Flinck / Yle

Linnunpöntöt on jo laitettu odottamaan asukkaita. Lintuharrastaja Martti Raekunnas Kanta-Hämeen lintutieteellisestä yhdistyksestä uumoillee hyönteissyöjien aallon olevan jo lähellä.

- Vapun seutuun tulevat hyönteissyöjät tykkäävät muuttaa yöllä ja mielellään lämpimässä ilmassa, eli sieltä saattaa nyt olla tulossa isomminkin määrin kirjosiepot, tiltaltit, pajulinnut ja jopa pääskyt.

Pesäpönttöjen hitaille hämäläislaittajille Radio Hämeen lintupäivään osallistunut soittaja antoi hyvän vinkin. Kirjosiepon pönttö kannattaa laittaa vasta sitten puuhun, kun sieppokoiras on saapunut. Näin talitiaiset ja sinitiaiset saavat asua rauhassa omissa pöntöissään eikä kirjosieppo valtaa niiden pönttöä.

Kun kaikki pöntöt ovat kirjosiepon tullessa jo varattuja, niin ne raa'asti varastavat ja tekevät oman pesän vaikka toisen linnun pesän päälle.

Martti Raekunnas

Martti Raekunnaksenkin mielestä tämä on erittäin hyvä idea.

- Kun kaikki pöntöt ovat kirjosiepon tullessa jo varattuja, niin ne raa'asti varastavat ja tekevät oman pesän vaikka toisen linnun pesän päälle.

Soittaja kertoi lisäksi, että hän ottaa sieponpöntön jo syksyllä pois, puhdistaa ja laittaa sen varastoon odottamaan kevättä.

Hän vinkkaa myös, että pihan läheisen pesäpuun rungon ympärille voi laittaa kanaverkkoa, etteivät kissat pääse kiipeämään puuhun.

Koirankarvoista pesätarpeita

Lemmikin karvanlähtöaika voidaan myös valjastaa palvelemaan pesänsisustajia. Esimerkiksi koiran harjausoperaation tuotokset voi jättää sopivaan paikkaan pesätarpeiksi.

- Pystykorvasta lähtee karvat kahdesti vuodessa, laitan ne aina tiettyyn paikkaan ja aina ne siitä häipyy, kertoi toinen soittaja.

Koira uusii karvapeitteensä keväällä.
Vihtori Koskinen / Yle

- Kyllä niitä voi jättää luontoon, jonkun mielestä ne voivat olla epäsiistejä, mutta kyllä linnut niitä mielellään hakee, kannustaa Martti Raekunnas.

Martti Raekunnas muistaa, kuinka lapsuuden huvina kanan höyheniä puhallettiin ilmaan, ja haarapääskyt napsivat niitä suoraan ilmasta ja veivät pesäänsä. Linnut hakevat toisinaan pesänpehmikkeiksi myös aitauksiin kiinni jääneitä hevosen jouhia, rohkeimmat jopa suoraan hevosesta.

Kissan karvojakin olisi eräällä hämäläissoittajalla tarjolla lintujen pesänpehmikkeeksi. Mutta kissankarvojen sijaan linnuille olivatkin kelvanneet toisenlaiset pehmusteet.

- Muuttotouhuissa lasten nalle oli jäänyt rappusille pariksi yöksi, senkin nenä oli nokittu ja sieltä kankaan alta karvaa ja pehmustetta revitty, nauroi soittaja.