Kysely: Hyvä oppilas menestyy, on hiljaa eikä pyydä apua

Yhdeksäsluokkalaisten kyselyssä avuliaisuus toisia kohtaan ja kyky pyytää apua olivat vain harvan mainitsemia ominaisuuksia, kun kysyttiin millainen on opettajan mielestä hyvä oppilas.

Kotimaa
Oppilas pyyhekumi kädessä.
Nuorten ääni -toimitus

Joka toinen yhdeksäsluokkalainen uskoo olevansa opettajan mielestä huono oppilas. Tulos käy ilmi Nuorten Ääni -toimituksen lähes tuhannelle yhdeksäsluokkalaiselle teettämästä kyselystä.

Kyselyssä pyydettiin kuvailemaan, millainen on opettajan mielestä hyvä oppilas.

Useimmin mainittiin hyvät käytöstavat, tottelevaisuus, hiljaisuus ja tunnilla aktiivisesti osallistuminen. Sen sijaan vain muutama mainitsi toisten auttamisen ja avun pyytämisen.

Yhdeksi tärkeimmistä arvoista nousi kokeissa menestyminen.

Espoon Nöykkiön koulun yhdeksäsluokkalainen Paula Härmä pitää ongelman ytimenä sitä, että oppilaan on onnistuttava kerralla.

- Kouluissa vaaditaan priimaa, muttei tunnuta hyväksyvän mokailua missään tilanteessa. Tuntuu, ettei koulu olekaan enää opettelua varten, vaan ensiyrittämällä täytyisi onnistua täydellisesti. Muutosta kaivataan, Härmä huomauttaa närkästyneenä.

Helsinkiläisen opinto-ohjaajan Sanna Pöysän mukaan jatkuva epäonnistumisen tunne voi vaikuttaa oppilaiden tulevaisuuteen, sillä se laskee uskoa omaan oppimiseen.

- Jos puolet tuntee olevansa surkeita oppijoita, niin onhan tämä surullista. Se tarkoittaa, että oma oppiminen kärsii ja oppilas voi alisuoriutua opinnoissaan. Voi olla, että omaa unelma-alaa ei mennä opiskelemaan, koska ei uskota, että sitä voisi oppia tai kyseisessä koulutuksessa pärjätä.

Opetetun asian ymmärtämistä ei pidetä tärkeänä

Saman kyselyn tuloksista ilmenee myös, että enemmistöä yhdeksäsluokkalaisista ei haittaa, jos he eivät ymmärrä opetettua asiaa.

Oppilailta kysyttiin, mikä huonosti menneessä kokeessa harmittaa. 81 prosenttia on tyytymättömiä saamaansa arvosanaan. Alle viidennes vastaajista pettyy siihen, ettei hallitse kokeessa tarvittavia asioita.

Arabian peruskoulun yhdeksäsluokkalainen Toivo Tiusanen pitää koulunkäyntiä erittäin suorituskeskeisenä. Hän opiskele tällä hetkellä ainoastaan päästäkseen haluamaansa lukioon.

- Tottakai se on numero, joka harmittaa. En todellakaan tule tarvitsemaan tänään koulussa oppimiani asioita mihinkään muuhun kuin hyvännäköiseen todistukseen.

Jos koulussa mitattaisiin enemmän oppimisen prosessia kuin lopputulosta, Tiusasen koulunkäynti voisi muuttua paljon. Hän uskoo, ettei koulusta silloin tarvitsisi stressata niin paljon kuin nykyään.

Kyselyn teki Pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimitus maalis-huhtikuussa 2013. Siihen osallistui noin tuhat yhdeksäsluokkalaista ympäri Suomea.

A-studio: Streamissa perjantaina 3.5. Nuorten Ääni -toimitus kysyy, millaisia ihmisiä meistä kasvaa koulussa, jossa oppilaat eivät uskalla ottaa riskejä.

Keskustelemassa aiheesta ovat psykoterapeutti Leena Ehrling, entinen opettaja Tapio Toivanen ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen.

Helmi Rantala / Nuorten Ääni -toimitus