Toverit! Näin pidämme hyvän vappupuheen

Hyvän vappupuheen anatomia on selkeä. Kokeneet vappupuhujat kertoivat Yle Uutisille, mitä vappupuheeseen on syytä sisällyttää. Vappupuheen rakenne ei ole muuttunut vuosien saatossa.

Kotimaa
Hyvä vappupuhe koostuu ainakin näistä asioista. Sanat on poimittu Timo Roosin, Pertti Paasion ja Esko Seppäsen haastatteluista. Grafiikka: Stina Tuominen
Hyvä vappupuhe koostuu ainakin näistä asioista. Sanat on poimittu Timo Roosin, Pertti Paasion ja Esko Seppäsen haastatteluista. Grafiikka: Stina Tuominen

Kolmen kauden kansanedustaja, nyt jo eläkkeellä oleva Timo Roos (sd.) on kokenut puheenpitäjä. Hänen vappupuheessaan tärkeintä on sisältö ja aate.

- Kun sosiaalidemokraatti pitää vappupuheen, niin kyllä siinä pitää olla Forssasta lähtien asiaa. Vappupuheessa saa olla aatosta jaloa ja aatteen paloa.

Roosin mukaan huumoriakin voi viljellä puheessa, mutta hyvän maun rajoissa. Tärkeintä on silti, että kuulija muistaa vielä kotona, mistä puhuja on lavalla julistanut.

Vappupuheessa saa olla aatosta jaloa ja aatteen paloa.

Timo Roos (sd.)

- Vappupuhe ei saa olla liian pitkä. Jos joku rupeaa katsomaan kelloaan, niin se on jo liian pitkä. Jos katseet kääntyy almanakkaan, niin sitten se on todellakin liian pitkä, Roos naurahtaa.

Aloitus näyttelee tärkeää roolia

Turkulainen konkaripuhuja, Pertti Paasio (sd.) tietää myös mistä oikeaoppinen vappupuhe muodostuu.

- Puheen on oltava innostava ja tulevaisuuteen suuntaava. Yleisöä on puhuteltava me-muodossa.

Esko Seppäsen (vas.) mielestä vappupuhe on syytä puhua kantavalla äänellä ja aloittaa provokatiivisesti. Politiikkaa ei saa unohtaa.

- Hallitus pitää haukkua jos on oppositiossa, ja kehua jos on hallituksessa, Seppänen toteaa.

Työväenliike kuuluu vahvasti Paasion, Roosin ja Seppäsen vappupuheissa.

- Punaiset liput kuuluvat vappupuheeseen. Hyvät toverit on periaateohjelma pähkinänkuoressa. Sille pitää antaa myös sisältöä, se ei voi olla vain fraasi, jolla aloitetaan puhe, Paasio kiteyttää.

- Toverit-sana merkitsee samaa kuin tasa-arvo. Puhujan on laskeuduttava tornista ja oltava tasa-arvoinen yleisön kanssa, Seppänen jatkaa.

Kokemus ei aina auta

Kokenut puhuja voi myös epäonnistua puheessaan. Pertti Paasio muistelee, että luonnonvoimat romuttivat suunnitelman onnistuneesta vappupuheesta Uudenkaupungin torilla 80-luvun alkupuolella.

Hyvät toverit on periaateohjelma pähkinänkuoressa.

Pertti Paasio (sd.)

- Satoi vettä, räntää ja tuuli myrskyten. Torille kun katsoi, niin yhtään kuulijaa ei ollut näkyvissä. Lopulta tuli armahtava sade, joka pyyhki pois lopun etukäteen kirjoitetusta puheesta. Yleisö ja puhuja kiittivät, Paasio hymähtää.

Roosia taas oli pyydetty puhumaan 80-90-lukujen taitteessa satakuntalaiseen ravintolaan. Aikataulu viivästyi tunnilla, ja puhetta piti muuttaa lennosta.

- Yleisö oli niin maistissa, että en ole vieläkään kovin vakuuttunut, että puheeni meni kenellekään perille.

Aika ei ole patinoinut vappupuheita

Siinä missä vappupuheen perusperiaatteet ovat säilyneet vuosia samanlaisina, yleisössä on tapahtunut suuri muutos. Seppäsen mukaan yleisön vähenemisen näkee kaikkialla.

- Siinä mielessä vappupuhujalla ei ole enää samanlaista intohimoa, koska yleisökato vaimentaa intoa ja puheenpitäjän motivaatiota.

Puheet ovat muuttuneet myös jollain tavalla byrokraattisemmiksi.

Puhujan on laskeuduttava tornista ja oltava tasa-arvoinen yleisön kanssa

Esko Seppänen (vas.)

- Aikaisemmin puhujat kiersivät paljon kentällä. He tiesivät mitä ihmiset puhuivat ja mitä heiltä odotettiin. Elävää yhteyttä ei enää ole, vaan ihmiset puhuvat median kautta.

Silti puheenvuoro vappupäivänä pidetään vanhan mallin mukaisesti.

- Puheen on välitettävä viestiä yhteisöllisyydestä, ajaa köyhän ihmisen asiaa ja noudattaa työväenliikkeen perinteitä. Sellaiset puheenvuorot kuuluvat vappuun, vaikka saattaa olla, että nuoriso puhuu tänä päivänä toisenlaisista asioista.