Sähkölinjoja upotetaan maan uumeniin satojen kilometrien matkalla

Sähkölinjojen toimintavarmuutta parannetaan satojen kilometrien matkalla Etelä-Savossa lähivuosina. Suur-Savon Sähkö aikoo investoida seuraavan viiden - kuuden vuoden aikana yhteensä 50 miljoonaa euroa verkkonsa parannustöihin pelkästään taajama-alueilla.

Kotimaa
Kaivinkone maakaapeli
YLE/ Merja Siirilä

Sähköyhtiöillä on edessään suururakka lähivuosina. Sähkölinjoja siirretään pylväistä maakaapeleihin sekä metsän keskeltä teiden varteen.

Maakaapelointia on viime vuosina lisätty entuudestaan, eikä työlle näy loppua vielä pitkään aikaan. Myrskyt ovat opettaneet, miten haavoittuvainen sähköverkko voi olla.

Taajamien lähellä keskijänniteverkon alueella kaapelia upotetaan maahan yli 100 kilometrin matkalla jo tänä kesänä.

Linjojen uudistus- ja korjaustöitä tehdään parissakymmenessä eri kohteessa sulan maan aikaan.

- Tänä vuonna pelkästään jakeluverkkoon suunnatut investoinnit ovat 20 miljoonaa euroa, josta noin 13 miljoonaa euroa menee tämän vanhan verkon korjaamiseen. Useassa taajamassa on alkamassa nyt hankkeet heti kun maa sulaa ja kuivuu, että päästään liikkumaan niin, ettei rikota tierakenteita, kertoo Suur-Savon Sähkön verkkoyhtiön Järvi-Suomen Energian käyttöpäällikkö Arto Nieminen.

- Korjaus- ja uudistushankkeita on jo käynnistynyt tai käynnistyy lähiaikoina Juvalla, Joutsassa, Kangasniemellä, Puumalassa, Sulkavalla, Rantasalmella, Savonlinnassa ja Mikkelissä, luettelee Nieminen.

Lainsäädännön uudistus eduskunnassa

Harkinnassa on, että kaivutöitä tehtäisiin tulevaisuudessa myös talvisaikaan, mutta toistaiseksi suurin osa kaapelointityöstä tehdään kesällä.

Vaikka Suur-Savon Sähkö on viime vuosina ohjannut varoja jakeluvarmuuden parantamiseen, sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskeva lainsäädännön uudistus kiristänee uudistustöiden tahtia entisestään.

Lainsäädännön uudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Siirtymäaikaa tavoitteeseen on 15 vuotta. Hallituksen esitys on, että sähkökatko ei saa taajama-alueella kestää yli 6 tuntia. Mittava lakiuudistus pyritään saamaan voimaan tämän vuoden aikana.

- Tässä joudutaan käyttämään tällaista sekaverkkoa, että osa on maakaapeleissa, osa ilmakaapeleissa. Kyllä tämän aikarajan saavuttaminen on haasteellista tällaisessa maaseutuverkossa. Investointibudjettia olisi vielä suurennettava, jotta näistä kaikista haasteista selvittäisiin, pohtii Nieminen.

Haja-asutusalueella sähkökatko ei jatkossa saisi kestää yli 36 tuntia. Tämän tavoitteen saavuttaminen on Niemisen mielestä suuri haaste.

- Tällä aikataululla me emme sitä kaapeliverkkoa saa rakennettua, mutta yritämme hioa organisaatiotamme. Meillähän on kokemusta häiriötilanteissa toimimisesta ja ammattitaitoisia korjaajia. Uskon, että häiriöiden korjausmenetelmiä täytyy miettiä ja kehittää edelleen. Kyllä meillä riittää tekemistä, että saamme hankalimmissa paikoissa olevat linjat siihen kuntoon, että ne eivät vikoja aiheuttaisi, sanoo Nieminen.

Asiakkaan kukkarolle on käytävä

Energiamarkkinavirasto on arvioinut, että maakaapeloinnin tason nostaminen 60-80 prosenttiin Suomen sähköverkosta maksaisi jopa 6,7 miljardia euroa.

Tämän on laskettu nostavan sähkönkäyttäjän kokonaislaskua jopa 9 prosenttia kymmenen vuoden aikana.

- Tässä täytyy kuitenkin rehellinen olla, kyllähän tämä toiminta täytyy rahoittaa jollakin tavoin, ja kyllä tämä kovasti siirtomaksuja koettelee, mutta siinä asiassa asiakkaat ovat hyvässä asemassa, että energiamarkkinavirasto valvoo meitä verkkoyhtiöitä, että emme voi asiakkaalta kohtuuttomia ottaa ja vaatia. Tarvitsemmekin juuri hyviä innovaatioita, jotta saamme nämä eurot riittämään mahdollisimman pitkälle. Pahimmassa tapauksessa lainoittaminen tulee kyseeseen, toteaa Nieminen.