Ilmakehää tutkiva 75-metrinen ilmalaiva saapui Suomeen, satoja ihmisiä vastassa

Zeppeliini tekee tutkimuslentoja Suomessa kesäkuun puoleen väliin asti.

Kotimaa
Kuvassa zeppeliini on lähestymässä Skavstan lentokenttää Ruotsissa lauantaina 27. huhtikuuta 2013.
Kuvassa zeppeliini on lähestymässä Skavstan lentokenttää Ruotsissa lauantaina 27. huhtikuuta 2013. EU Pegasos / Lehtikuva
Zeppeliini Jämijärvellä 1. toukokuuta.
Jämijärven lentokentälle laskeutui tänään 75-metrinen Pegasos ilmalaiva, joka osallistuu EU:n ilmastotutkimukseen.

Ilmakehätutkijoiden zeppeliini eli iso moottorikäyttöinen ilmalaiva lähti liikkeelle Ruotsista keskiviikkona aamupäivällä ja saapui Suomeen noin kello 17. Laskeutumispaikka on Jämijärvellä Satakunnassa.

- Matka meni hyvin. Nyt zeppeliini on maassa ja tutkijat sisällä kalibroimassa mittalaitteitaan, kertoi tutkijatohtori Hanna Manninen Helsingin yliopistosta Yle Uutisille kello 17.20.

Ilmalaivaa katsomaan oli saapunut arviolta pari-kolmesataa ihmistä.

Zeppeliinin kyydissä oli lennon aikana kaksi lentäjää ja yksi tutkija.

75 metriä pitkässä ilmalaivassa on mittauslaitteita, joilla tutkitaan ilmakehää ja ilmanlaatua. Kansainvälinen tutkijaryhmä selvittää, mikä on ihmisten aiheuttamien päästöjen vaikutus ilmastonmuutokseen.

Suomessa zeppeliini tekee tutkimuslentoja kesäkuun puoleen väliin asti ja lentää pääasiassa väliä Jämijärvi-Juupajoki. Juupajoen Hyytiälässä sijaitsee Helsingin yliopiston mittausasema.

"Olisiko lämpeneminen ilman hiukkasia hurjempaa?"

Tutkijan mukaan pienhiukkasten eli aerosolien lisääntyminen näyttäisi viilentävän ilmakehää, jolloin sillä voi olla hillitsevä vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

- Suuri kysymys on se, kuinka paljon hiukkaset peittävät ilmaston todellista lämpenemistä. Olisiko lämpeneminen ilman niitä paljon hurjempaa? pohtii tutkijatohtori Hanna Manninen.

Tutkijat jakavat pienhiukkaset hyviin ja huonoihin. Pahat pienhiukkaset ovat terveydelle haitallisia ja ne syntyvät pääosin liikenteestä ja teollisuudesta. Hyvät puolestaan ovat kotoisin lähinnä luonnosta.

- Havumetsistä erittyy kaasumolekyylejä, jotka voivat muodostaa hiukkasia ilmakehässä. Kaikki tuntevat esimerkiksi metsän tuoksun. Ne ovat yhdisteitä, joista hyviä hiukkasia voi syntyä. Niitä meillä pitää olla ilmakehässä, sanoo Manninen.

Tutkimusta on tähän mennessä tehty Keski-Euroopan saastuneilla alueilla. Suomesta haetaan puhdasta vertailukohtaa.

- Meillä ei ole ihmisen aiheuttamia päästöjä kovin paljoa. Etenkin jos ilmamassat tulevat pohjoisesta Jäämereltä, silloin ilma on hyvin puhdasta, arvioi Manninen.

Suomesta löytyvät myös maailman pisimmät aikasarjat pienhiukkasmittauksia.

- Haluamme mallintaa tulosten avulla tulevaisuutta ja tarvitsemme sitä varten tietoa myös menneisyydestä, tähdentää Manninen.