Suomalaismetsien superfood odottaa ottajaansa

Ajankohta on parhaillaan otollinen koivumahlan talteen keräämiseksi. Terveellinen mahla taipuu niin kuohujuomaksi kuin kosmetiikan pohjaksi. Suomessa metsienherkku on kuitenkin lähinnä kotitarvekäytössä.

luonto
Heli Pirinen laskemassa mahlaa.
Kajaanilainen luonnonvara-alan opettaja Heli Pirinen laskemassa mahlaa.Jarkko Remahl / Yle

Kajaanin Seppälässä pora puskee koivurungon sisään, ja pian reiästä valuukin jo mahlaa. Kainuun Ammattiopiston luonnonvara-alan opettajan Heli Pirisen mukaan parhaan mahlan saa rauduskoivusta.

- Ensimmäinen merkki mahlan valumisesta on, kun lumi sulaa puun tyveltä ja se alkaa nostaa vettä maasta. Puun säilömät ravintoaineet sekoittuvat veteen, siellä on sokereita, kivennäis- ja hivenaineita.

Mahlaa voi kerätä samasta puusta kymmeniä vuosia. Elävälle puulle valuttamisesta ei ole haittaa, mutta puun jälkikäyttömahdollisuudet laskevat.

- Se heikentää puun sisustaa. Valuttamisen jälkeen koivua voi käyttää polttopuuna, mutta esimerkiksi vanerilevyä siitä ei kannata enää tehdä.

Pirinen muistuttaa, että vieraalla maalla oltaessa täytyy mahlan valuttamiseen oltava maanomistajan lupa. Myös hyvät ja puhtaat olosuhteet ovat tärkeät mahlan puhtauden kannalta.

- Tienvarresta kannattaa tulla ainakin 30 metrin päähän, ennen kuin käy mahlan valutukseen.

Jopa 10 litraa vuorokaudessa

Mahlan valutusaika vaihtelee säistä riippuen parista päivästä viikkoon. Mahla pilaantuu nopeasti ja sitä suositellaan säilytettäväksi viileässä. Heli Pirisen mukaan mahlasta voi syntyä lähes mitä vain; luonnontuotetta voi käyttää veden tapaan.

Ruotsissa on myynnissä mahlapohjaista shampanjaa, eli siellä se on osattu tuotteistaa todella hyvin.

Heli Pirinen

- Mahlaa voidaan hyödyntää esimerkiksi viineissä. Ruotsissa on myynnissä mahlapohjaista shampanjaa, eli siellä se on osattu tuotteistaa todella hyvin.

Keski-Eurooppaan viedään mahlaa muun muassa kosmetiikkateollisuuden käyttöön. Suomessa toimii tällä hetkellä yksi yritys joka kerää ja myy koivumahlaa ammattimaisesti. Kyselyjä mahlasta tulee myös Kainuuseen.

- Mahlaa ostettaisiin, jos keruujärjestelmän saataisiin toimivaksi. Koivujahan ja metsää meillä riittää, mutta kerääjiä pitäisi saada enemmän.

Mahlankeruuta oppimassa

Luonnontuote-alan ammattitutkintoon tähtäävä Mervi Sutinen ei ole ensi kertaa mahlan valutuksessa, kokemusta on jo omista pihapuista valuttamisesta. Sutisen mukaan mahlalla on ollut virkistävä vaikutus.

- Aion kokeilla mahlaa esimerkiksi simassa.

Tuotteistamista Sutinen ei ole itse pohtinut, mutta toteaa, että mahdollisuuksia kyllä olisi.

- Mahla on niin monipuolisesti käytettävissä, eikä Suomessa ole kuin yksi suurempi yritys joka vie sitä ulkomaille. Markkinarakoa kyllä olisi.

Opettaja Heli Pirisen mukaan mahlan keräämisen taito on päässyt unohtumaan ihmisiltä. Herkun kerääminen on kuitenkin niin helppoa, että kuka vain voi oppia sen. Elintarvikekäytössä puhtauden varmistaminen on hyvin tärkeää.

- Mahlan pilaantuminen alkaa heti, kun se alkaa valua ulos puusta. Hygieniaketjun ylläpitäminen on siksikin tärkeää.