Oikeus antaa Kansanmusiikkisäätiön tuomion tänään

Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus antaa tänään kello 13 tuomionsa Kansanmusiikkisäätiön taloussotkuja käsitelleessä laajassa oikeudenkäynnissä. Syytettynä talousrikoksista on ollut kaikkiaan 25 säätiön tai kunnan hallinnossa ollutta henkilöä. Syytetyt ovat kiistäneet syytteet värikkäässä oikeusistunnossa.

Suomalainen kansanmusiikki
Ihmisiä istuu salissa.
Kalle Niskala / Yle

Kaustisen Kansanmusiikkisäätiöön liittyviä syytteitä käsiteltiin helmi-huhtikuun aikana lopulta 12 istuntopäivää, lisäksi varsinaista oikeudenkäyntiä edelsi parin päivän valmisteleva istunto.

Syytteet koskevat Kansanmusiikkisäätiön hallinnossa vuosina 2004- 2010 olleita henkilöitä ja yhdessä kunnanhallituksen kokouksessa 2007 olleita.

Kaustisen kunnanjohtaja Arto Alpia sai vakavimmat syytteet. Syyttäjä vaati Alpialle yli vuoden ehdollista vankeusrangaistusta. Hän sai syytteet kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä, törkeästä petoksesta ja virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Syytettyjä oli kaikkiaan 25. He kiistivät kaikki syytteet.

Syyttäjän kuvauksen mukaan säätiön annettiin velkaantua ja säätiö jatkoi tappiollista toimintaa, vaikka se olisi pitänyt lopettaa. Lisäksi säätiö kaunisteli syyttäjän mukaan kirjanpitoaan tase-erillä, joita siellä ei olisi pitänyt olla. Puolustuksen mukaan säätiö teki töitä kovasti kurssin kääntämiseksi ja lopulta siinä onnistuttiinkin vuonna 2010.

Värikäs oikeudenkäynti

Puolustusasianajajat kuvasivat useaan otteeseen syyttäjän toimintaa kafkamaiseksi ja syytteitä ristiriitaisiksi. Syyttäjä muutti prosessin aikana useasti syytteitä ja niiden teonkuvauksia, mikä hankaloitti puolustuksen toimintaa. Oikeudenkäynnissä riittikin yllättäviä käänteitä, ja oikeuden puheenjohtaja joutui tyhjentämään salin pariin kertaan syyttäjän, puolustuksen ja tuomareiden keskinäiseen neuvonpitoon siitä, miten prosessia voitiin jatkaa.

Avustajien kuvauksen mukaan juttu on orpo, koska ei ole ilmaantunut kärsinyttä uhria, joka olisi tehnyt tutkintapyynnön, vaan poliisi aloitti esitutkinnan lehtijutun perusteella. Uhrin puuttuminen heijastui puolestaan heidän mukaansa esitutkintaan ja oikeudenkäynnin useisiin yllättäviin käänteisiin.

Talousrikosjutuksi oikeudenkäynnin teki poikkeukselliseksi syyttäjänkin mukaan se, että syytetyt eivät hakeneet henkilökohtaista hyötyä, vaan pyrkimyksenä oli pelastaa säätiö ja sitä kautta kansanmusiikkijuhlat.