Ulkomaalaiset lääkärit saavat Suomessa eriarvoisen kohtelun

ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta lääkäreiltä vaaditut kuulustelut osoittautuvat monelle liian vaikeiksi. Kuulusteluihin jämähti viime vuonna valtaosa yrittäjistä. Euroopan talousalueen sisäpuolelta töihin voi tulla suoraan ilman minkäänlaista testausta. Lääkäriliitossa tilanne koetaan epätasa-arvoiseksi.

Kotimaa
Potilas lääkärin vastaanotolla.
Yle

Kun venäläinen lääkäri saapuu Suomeen, hän joutuu todistamaan pätevyytensä ja kielitaitonsa. Virolainen tai vaikkapa bulgarialainen puolestaan voi solmia työsopimuksen suoraan. Edes kielitaitoa ei tarvitse testauttaa. Taustalla on EU:n periaate työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.

- Joskus tuntuu vähän epätasa-arvoiselta se, että EU:n sisältä tänne sujahdetaan automaattisesti lääkäriksi, mutta ETA:n ulkopuolisilta vaaditaan kovaakin testausta, sanoo Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

- Tässä suhteessa EU-maista tulevat lääkärit ovat eriarvoisessa asemassa, myöntää yleislääketieteen professori Kari Mattila Tampereen yliopistosta. Mattila vastaa Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevien lääkärien tenttaamisesta.

Suurin osa ETA:n ulkopuolelta tulevista lääkäreistä on venäläisiä. Heiltä vaaditaan kielikokeen ja kuuden kuukauden työharjoittelun lisäksi lääkärikuulustelun läpäisy. Lääkärikuulustelu koostuu kolmesta osasta: yleislääketieteen osaamista testaavasta kliinisestä kuulustelusta, lainsäädäntöä ja suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän osaamista testaavasta kuulustelusta ja käytännön potilastentistä. Viimeisenä käytävä potilastentti vastaa terveyskeskusvastaanottoa, joka videoidaan ja arvioidaan. Kuulustelut järjestää Tampereen yliopisto, joka raportoi tuloksista Valviralle.

Suurin osa reputtaa

Kuulustelujen reputusprosentti on korkea. Viime vuonna ensimmäistä osaa yritti 97 tenttijää, läpi pääsi 27. Toisesta osasta pääsi läpi noin kolmasosa yrittäjistä. Vaikka viimeisenä olevassa käytännön kuulustelussa läpipääsyprosentti oli jo selkeästi korkeampi, juuri tätä osaa tenttijät kritisoivat.

Syy on selvä: Kolmas osa päättää tenttikokonaisuuden. Jos tämä osa menee pieleen, Valvira katsoo lääkärin useimmiten olevan kykenemätön toimimaan itsenäisesti. Lääkäri palautetaan amanuenssiksi eli lääkäriharjoittelijaksi, vaikka hän olisi työskennellyt Suomessa vuosia moitteetta esimerkiksi erikoislääkärin tehtävissä.

Amanuenssin palkka on pääkaupunkiseudulla keskimäärin alle 2000 euroa kuukaudessa, muualla Suomessa hiukan parempi. Määräaikaisessa työsuhteessa olevalle lääkärille amanuenssiksi putoaminen voi tarkoittaa myös töiden loppumista.

- Se mikä on kaikkein tärkeintä, on potilasturvallisuus. Tämän harjoittelun on kuitenkin tarkoitus palvella lopullisen tavoitteen saavuttamista, kertoo lääkintöneuvos Pirjo Pennanen Valvirasta.

Lääkäriliiton Hannu Halilan mielestä pelkkä tenteissä käyminen ei auta, vaan tenttijän olisi saatava valmennusta ennen seuraavaa yritystä. Tällä hetkellä sellaista ei ole saatavilla.

Tenttiiruljanssi voi kestää vuosia, sillä viimeiseen osaan joutuu jonottamaan. Jonon pituus on ollut pisimmillään yli vuoden. Jos tentti ei mene läpi, hakijan on oltava kuusi kuukautta karenssissa, ennen kuin hän pääsee takaisin jonoon. Kari Mattilan mukaan jonoja on kuitenkin pystytty lyhentämään.

"Hylkäämisen perusteet jäivät ymmärtämättä"

Yle Kymenlaakso haastatteli muutamia käytännön potilastentissä reputtaneita lääkäreitä. He kommentoivat nimettöminä, koska pelkäävät julkisuuden vaikuttavan tulevaisuuden tenttimenestykseen ja työmahdollisuuksiin.

- Sinulle ei mainita, missä olet tehnyt virheen ja minkälaisen, sanoo erikoislääkärin koulutuksen saanut mies. Hänen mukaansa tenttipalaute on aivan liian suppea, jotta siitä voisi oppia mitään.

- Tentin hylkäämisen perusteet ovat jääneet minulta ymmärtämättä. Tentti oli järjestetty epäasiallisesti, kertoo puolestaan erikoislääkäriksi koulutettu nainen.

Haastatellut epäilevät myös, että valelääkärikohu on vaikuttanut tenttien arvosteluun. Valelääkäri Esa Laiho hankki väärennetyn tutkintotodistuksensa Venäjältä.

Kari Mattila torjuu kritiikin. Hänen mukaansa tenttipalaute on riittävä, valelääkärikohulla ei ole ollut vaikutusta, eikä ketään syrjitä arviointia tehdessä.

Arvostelua saa osakseen myös potilastentissä käytettävä Pegasos-potilastietojärjestelmä. Suomessa on useita potilastietojärjestelmiä, eivätkä kaikki tenttiin tulevat ole koskaan käyttäneet Pegasosta. Järjestelmään saa kuitenkin vain 15 minuutin pikaopastuksen. Mattila on sitä mieltä, että tämä on riittävästi.

- Fiksuimmat ymmärtävät hankkia tietoa jo etukäteen, Mattila sanoo, mutta kertoo myös, että tietoa ei saa Tampereen yliopistosta.

Mattilan mielestä potilastietojärjestelmän uutuuden ei pitäisi vaikuttaa koetilanteeseen. Lääkäriliitossa asiasta ollaan toista mieltä.

- Kuulostaa kyllä aika erikoiselta. Siinähän menee ihan paniikkiin, jos ei ole aiemmin perehtynyt potilastietojärjestelmään. Eihän siihen enää siinä koetilanteessa ehdi tutustua, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila ihmettelee.

Valmentavaa koulutusta tarvitaan

Pääsyyt tenttien korkeisiin reputusprosentteihin ovat kielitaidon ja valmistavan koulutuksen puute. Sekä Mattila että Halila ovat yhtä mieltä siitä, että tentteihin valmistavaa koulutusta kaivataan kipeästi.

- Olemme toivoneet pitkään, että sellainen syntyisi, mutta opetusministeriö tai sosiaali- ja terveysministeriö eivät ole olleet siitä kiinnostuneita. Se helpottaisi varmasti tenttimenestystä ja kotiuttaisi nämä lääkärit, joissa on todella erinomaisia henkilöitä, Mattila sanoo.

Vaikka Mattila ei pidä tenteissä reputtaneiden lääkäreiden antamaa kritiikkiä kohtuullisena, myös hän on sitä mieltä, että nykyisellään tenttirumba voi olla hakijalle epäoikeudenmukainen.

Tilanteeseen saattaa tulevaisuudessa tulla helpotusta, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö on hiljattain kasannut työryhmän, jonka on määrä pohtia koulutuksen järjestämistä. EU:ssa on puolestaan vireillä direktiivimuutos, joka saattaa johtaa kielitutkinnon vaatimiseen myös EU:n sisältä tulevilta lääkäreiltä.