Padot avautuvat Renkajoen taimenille

Renkajoen kosket Rengossa kunnostetaan luonnontilaan. Kunnostuksen jälkeen taimenet ja muut kalat pääsevät vapaasti liikkumaan Renkajärven ja Haapajärven välillä. Toistaiseksi kalojen kulkua estävät sahojen ja myllyjen jäljiltä jääneet vanhat padot.

luonto
Renkajoen Kuittilankoski
Timo Leponiemi / Yle

Renkajoki on tällä hetkellä luokiteltu hyväksi vesistöksi. Erinomaisen luokituksen esteenä on se, etteivät kalat pääse kulkemaan joessa vapaasti. Tällä hetkellä joessa on luonnontilainen taimenkanta, mutta kalat eivät pääse niukan ravinnon vuoksi kasvamaan suuriksi. Suurin haitta Renkajoessa on kalojen kulun estyminen, sanoo Hämeen ELY-keskuksen vesistöasiantuntija Kari Rannisto.

- Renkajoen padot ovat säädeltäviä patoja. Säädeltävyys on nykyisin ihan turhaa, koska täällä ei ole myllyjä tai sahoja. Padot ainoastaan pitävät vedenpinnan määrätyssä tasossa. Sama asia hoituu luonnontilaisillakin padoilla.

Renkajokeen ensimmäiset padot lienee rakennettu jo 1600-luvulla. Patoja tarvittiin vesivoiman saamiseksi myllyille ja sahoille. Koskien hyödyntäminen jatkui vielä viime sotien jälkeenkin, kunnes sähköstä saatiin helpommin voimaa teollisuuden tarpeisiin.

Koko joen kulku luonnonmukaiseksi

- Tavoite on, että Renkajoen kaikki seitsemän patoa olisivat luonnonmukaisia. Nyt niistä on jo kolme kunnostettu. Kunnostettuja koskia ovat Muurilan, Hinkaloisten ja Myllykylän kosket, sanoo vesistöasiantuntija Kari Rannisto.

- Tänä vuonna on tarkoitus kunnostaa alin eli Nevilän koski. Tänä vuonna käynnistyy myös Kuittilan, Hiittan ja Vahteriston koskien kunnostusten suunnittelu. Kunnostusten tavoitteena on, että kalan kulku olisi mahdollista koko Renkajoen reitillä.

Tulevaisuudessa vielä parempi kalavesi

Kalatalousasiantuntija Vesa Lehtimäki Hämeen ELY-keskuksesta näkee, että Renkajoki voi olla tulevaisuudessa vielä parempi kalavesi kuin se on juuri nyt.

- Renkajokihan on vielä padottu monesta kohdasta, eikä kala pääse oikein liikkumaan. Me tiedämme, että taimen viihtyy Renkajoessa. Koekalastuksessa on huomattu alueita, joissa taimen lisääntyy, mutta se ei pääse vaeltamaan ja kasvamaan suureksi.

- Jos Renkajokeen saadaan tehtyä kalateitä ja alueet kunnostettua, me saamme tänne myös vaeltavan taimenkannan. Se tarkoittaa sitä, että kalavesi paranee huomattavasti, lupaa kalatalousasiantuntija Vesa Lehtimäki.

Luonnonvaraisten taimenten lisäksi Renkajokeen istutetaan kesällä merkittyjä taimenia. Istutettavat kalat ovat kolmivuotiaita ja 30-35-senttisiä. Kalatalousasiantuntija Vesa Lehtimäki toivoo, että tiedot pyydystetyistä ja merkityistä kaloista toimitetaan kalatutkijoille.