1. yle.fi
  2. Uutiset

Kaikki on "haasteellista ja haastavaa" - pitkän linjan virkamies hermostui "ajattelun korvikkeisiin"

Kapulakielisten tekstien avaaminen ymmärrettäviksi ja huolimattoman some-kielen karsiminen on "haasteellista", mutta välttämätöntä.

Kotimaan uutiset
"haastava" -teksti isolla, jonka alla pienemmällä tekstillä adjektiivijono "vaikea, hankala, vaativa, työläs, ongelmallinen, tukala, pulmallinen, kiperä".
Yle Uutisgrafiikka

Suomen kokenein virkamieskunta alkaa saada tarpeekseen kielenkäytön muotivirtauksista ja sitä seuraavasta suomen kielen köyhtymisestä.

Ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila piti huhtikuun lopulla Selkeä virkakieli -seminaarissa esitelmän, jossa hän otti hampaisiinsa politiikkaan ja talouselämään pesiytyneen termin "haastava". Hän käytti esimerkkinä valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa, josta löytyi noin 50 erilaista "haasteellisuus"-ilmausta.

Sanalla "haasteellinen" on politiikan ja talouden kielessä korvattu lukuisat hieman negatiivisemmat ilmaisut, kuten esimerkiksi vaikea, hankala, vaativa, työläs, ongelmallinen, tukala, pulmallinen tai kiperä.

"Haasteellinen" on kiertoilmaus, jolla yritetään peitellä vaikeaa asiaa, mutta joka ei selvitä asian laatua, Torstila pohdiskelee. Ulkoministeriössä tämä kieltä köyhdyttävä muotisana on puolivakavissaan kielletty, Torstila kertoo Yle Uutisille.

Englanninkielisten fraasien käyttö ja sosiaalisesta mediasta periytyvä huolimaton kieli ovat Torstilan mielestä "ajattelun kehnoja korvikkeita" ja "järjen nukutusainetta". Hän peräänkuuluttaa selkeää suomen kieltä, josta vastuu on jokaisella työpaikalla ja tekstien kanssa työskentelevällä henkilöllä.

Tiedotteen ymmärtäminen vaatii lisätietoa internetistä

Suomen kielen vaalimisessa avainasemassa ovat virkamiehet. Varsinkin lakitekstit on saatava niin selkeiksi, että tavallinen ihminen voi ne ymmärtää.

Torstila kiinnitti esitelmässään kauhuesimerkkeinä huomiota valtionhallinnosta lähteneisiin tiedotteisiin, joista ei saanut selvää, mitä tiedotettavalle asialle oikeastaan kuului. Tiedotteissa viitattiin asetuksiin, joista tavallinen ihminen ei voinut tietää, ellei hänellä ollut heti mahdollisuutta päästä internetiin hakemaan lisätietoa.

Kapulakieli on Torstilan mielestä henkistä laiskuutta, tekstejä tehdään niin, ettei virkamies itsekään ota selvää, mistä on kysymys.

Kansainvälisessä maailmassa selkeään kieleen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Neuvotteluissa ja käännöksissä on oltava tarkkana, että termit ovat täsmälleen oikein. Tämä edellyttää kielen hyvää hallintaa. Uhkana on, että virkakieli eriytyy kansankielestä, mistä seuraa demokratiavaje.

Torstila muistutti oman oppi-isänsä, suulähettiläs Ralph Enckellin antamista ohjeista nuorille ulkoministeriön virkamiehille. Enckell totesi, että jos kieltä ei osaa hyvin, vaikuttaa tyhmemmältä kuin todellisuudessa onkaan. Sama ohje pätee myös eri maiden kulttuurien tuntemukseen.

Kielen selkeys on ansio varsinkin kansainvälisessä seurassa, missä viestin oikea perillemeno on erityisen tärkeää.

"Sekakielisyys ei toimi"

Valtiosihteeri Torstila kavahtaa ajatusta, että Suomessa annettaisiin periksi kansainvälistyvälle kielelle, jossa sekakieliset ilmaukset otettaisiin virallisiinkin teksteihin.

Suomenkielisille ihmisille on hänen mielestään käytettävä puhdasta suomen kieltä, koska muuten viesti ei mene perille, hän uskoo.

Jos virallisiin teksteihin otettaisiin vaikkapa englanninkielisiä ilmauksia, puolet suomalaisista ei ymmärtäisi ollenkaan, mistä on kysymys. Puolet taas vain luulisi ymmärtävänsä, Torstila lataa. Hän arvelee, että edes kielitaitoisempi puolisko väestä ei ole niin perehtynyt englanninkieliseen termistööön, että asiat ymmärrettäisiin oikein.

Eräissä maissa, kuten Ranskassa, anglisismit on yritetty kieltää virallisin säädöksin. Torstila ei usko, että sellainen voisi Suomessa onnistua. Se on "lost battle".

Hän kehottaa silti suomalaisia kiinnittämään huomiota kielenkäyttöönsä myös yksityisessä viestinnässä. Esimerkiksi sähköposteissa huolimaton kieli ja vieraskieliset ilmaisut voivat aiheuttaa suorastaan henkilökohtaisia ongelmia, jos ne ymmärretään väärin.

Hyvän kielen vaalimisessa tiedotusvälineet ovat Torstilan mielestä erityisessä vastuussa.

Lue seuraavaksi