Brittitutkija todistaa: Babylonin riippuvat puutarhat eivät olleetkaan Babylonissa

Oxfordin yliopiston tutkija Stephanie Dalley kertoo löytäneensä yli 20 vuoden tutkimuksen jälkeen todisteet siitä, että puutarhat olivatkin Ninivessä. The Independent -lehti kertoo Dalleyn uskovan, ettei puutarhoja rakennuttanut Nebukadnessar II, vaan Assyrian kuningas Sanherib.

Ulkomaat
Martin Heemskerckin kaiverrus 1500-luvulta esittää myyttisiä Babylonin Riippuvia puutarhoja, taustalla Baabelin torni.
Martin Heemskerckin kaiverrus 1500-luvulta esittää myyttisiä Babylonin Riippuvia puutarhoja, taustalla Baabelin torni.Martin Heemskerck

Antiikin seitsemän ihmeen joukkoon luetut Babylonin riippuvat puutarhat eivät sijainneetkaan Babylonissa, uskoo Oxfordin yliopiston tutkija Stephanie Dalley. The Independent -sanomalehden mukaan Dalley on tutkinut asiaa yli 20 vuoden ajan, ja kertoo löytäneensä pitävät todisteet siitä, että puutarhat sijaitsivatkin Ninivessä noin 480 kilometrin päässä Babylonista.

Muun muassa vanhoja tekstejä ja veistosten kaiverruksia tutkineen Dalleyn mukaan puutarhoja ei myöskään rakennuttanut Uus-Babylonian kuningas Nebukadnessar II, vaan Assyrian kuningas Sanherib.

Dalleyn mukaan hänen tutkimuksensa osoittaa, että alkuperäiset kuvaukset riippuvista puutarhoista kirjoittaneet historioitsijat vierailivat juuri Ninivessä.

Tutkimuksessaan Dalley kuvailee myös puutarhan rakennetta ja sen kastelujärjestelmää, joka koostui kanavista ja akvedukteista. Dalleyn mukaan 120 metrin levyiset puutarhat oli rakennettu noin 25 metriä korkeiksi antiikin amfiteattereita muistuttaviksi monitasoisiksi rakennelmiksi, joiden pohjalla oli suuret vesialtaat. Kasteluvesi riippuviin puutarhoihin nostettiin vesiruuvin avulla.

Puut ja kukat oli Dalleyn mukaan istutettu katettujen pylväikköjen päälle. Dalley kertoo havainneensa, että Sanheribin Ninivessä sijainnutta palatsia kuvaavassa reliefissä katetun pylväikön päällä kasvaa puita.

Nykyisen Irakin alueella sijainneiden Niniven ja Babylonin pinnanmuotoja tutkineen Dalleyn mukaan Babylonia ympäröivä alanko olisi tehnyt tarvittavan kasteluveden toimittamisen puutarhoihin mahdottomaksi. Vesi toimitettiin puutarhoihin yli 80 kilometrin päästä.

Sekaannus puutarhojen sijaintipaikasta saattoi Dalleyn mukaan syntyä siitä, että Assyrian valloitettua Babylonin, ryhdyttiin pääkaupunki Niniveä kutsumaan Uudeksi Babyloniksi. Lisää sekaannusta saattoi aiheuttaa se, että kuningas Sanherib nimesi valloituksen jälkeen Niniven portit Babylonin jumalten mukaan nimettyjen porttien nimillä.

Dalley esitti näkemyksensä pelkäksi legendaksikin epäillyistä riippuvista puutarhoista ja niiden rakennuttajasta ensimmäisen kerran jo vuonna 1992, mutta pitävien todisteiden kerääminen väitteiden tueksi vei häneltä kaksi vuosikymmentä.