1. yle.fi
  2. Uutiset

Paksuniemi - kivikkoinen mutta kukoistava keidas

Rääkkylän Paksuniemessä voi ihailla järven aavaa selkää ja haaveilla kesän uintikeleistä, sillä viimeisetkin jäät lähtivät toukokuun toinen päivä, kertoo Paksuniemen kesäkeitaan isäntä Tomi Helanne.

Rääkkylä
Ihmisiä seisoo satamassa taustalla suuri kuusi.
Milla Holm / Yle

Kaksi kilometriä Rääkkylän taajamasta, kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsee Paksuniemi. Paikka on monille veneilijöille tuttu, sillä Paksuniemessä entisen meijerin toimisto- ja isännöitsijän asuinrakennuksessa toimii Paksuniemen Satamakahvila, josta isännöidään nykyisin myös vierasvenesatamaa.

Paksuniemi valittiin Vene-messuilla Vuoden 2013 Vierassatamaksi. Toista kesäänsä aloitteleville yrittäjille Jouni Honkaselle ja Tomi Helanteelle tunnustus oli melkoinen yllätys.

- Olihan se yllätys, kun viime kesänä vasta aloitettiin ja ihan tyhjästä. Puskan takaa se tuli, mutta onhan tässä töitä kovasti tehty, viime kesänä 150 päivää ilman vapaata, muistelee Tomi Helanne.

Mies ja mittava kasvikokoelma

Noin sata metriä Paksuniemen satamakahvilasta länteen löytyy lisää vanhaa rakennuskantaa. Siellä isäntänä on häärännyt viimeiset 5 vuotta Asko Reittu, joka löysi paikan sattumalta.

Piti hankkia peräkärry ja terävä lapio. Ja sitten alkoi kaivaminen.

Asko Reittu

- Oli löydettävä asunto ja se löytyi tällä kertaa Rääkkylästä. Talo oli ollut asumattomana 30 vuotta ja tietenkin se oli kärsinyt aika paljon. Onneksi talossa ei oltu tehty korjauksia, jotka olisivat pilanneet sitä. Talossa ei ollut vesijohtoja eikä vessaa ja tavallaan juuri se pelasti talon, joka oli meidän tullessa hyvin pitkälti alkuperäisessä 1920-luvun kunnossa.

Reitun muuttokuorman mukana Rääkkylän matkasi mittava puuvartisten kasvien kokoelma. Kasvien siirtäminen maaperästä toiseen oli melkoinen urakka.

- Piti hankkia peräkärry ja terävä lapio. Ja sitten alkoi kaivaminen, jota kesti toukokuusta syyskuun loppuun. Toimme yhden ison kuorma-auto kuormallisen kasveja, siinä oli todella isojakin puita, sellaisia 5-6 metrisiä. Se oli hirvittävä urakka, täytyy myöntää.

Kaiken kaikkiaan Asko Reittu kuljetti edellisestä kodista Rääkkylän Paksuniemeen parisataa kasvia. Urakka jatkui Paksuniemessä, sillä niemen maaperä on varsin kivikkoinen.

- Nyt on huomannut, että tämä Paksuniemi on paljon parempi kasvien kasvumaa kuin Joensuu. Onhan tämä pikkuisen etelämpänä ja järven myötä täällä pikkuisen edullisempi pienilmasto eli syksyllä on pikkuisen pitempään lämmintä ja se on edullista nimenomaan aroille kasveille.

Ihmetystä herättävä kuusi

Innokkaan kasviharrastajan ja puutarhurinakin toimineen Asko Reitun tarkka silmä hoksaa Paksuniemen pihapiiristä erikoisuuden. Eivät Paksuniemen yrittäjät eivätkä alkuperäiset rääkkyläläiset Mirja Käyhkö ja Marjukka Viljala ole kuulleetkaan douglas kuusesta. Sellainen kuitenkin seisoo komeana satamakahvilan pihassa.

Douglas kuusi on eräs suurimmista puulajeista, se voi kasvaa jopa 100 metriä korkeaksi ja elää yli 1 000 vuotta vanhaksi.

Asko Reittu muistelee, että suomalaiset metsätyömiehet ovat kutsuneet kuusta oregonin männyksi ja vielä tänä päivänäkin puu kulkee maailmankaupassa nimellä ”Oregon Pine”.

- Täällä Paksuniemessä on itseasiassa aikaisempien asujien jäljiltä hienoja kasviyksilöitä. Meidän pihassa on yksi iso tammi, joka on veikkaukseni mukaan toistasataa vuotta. Ja sitten on tämä kahvilan pihassa oleva douglas kuusi, joka on kiinnostava yksilö.

Lue seuraavaksi