Pikatreenaus kasvattaa kuntoa ja suosiotaan

HIIT-pikakuntoilua suosivat etenkin jo valmiiksi urheilulliset ihmiset, mutta siitä toivotaan kansanterveydellisesti merkittävää liikkumismuotoa myös sohvaperunoille. Turun yliopiston tutkimuksessa intervallitreenistä on saatu erittäin lupaavia tuloksia.

urheilu
Mies treenaa kuntosalilla.
Jarno Mela / Lehtikuva

HIIT eli high intensity interval training voi yksinkertaisimmillaan olla kuntopyöräilyä maksiminopeudella puolen minuutin jaksoissa. Lyhytkestoista tehotreeniä tavoitellaan myös kahvakuulin ja hiekkasäkkien avulla, kertoo helsinkiläisen Unisport-kuntosalin liikuntapalveluvastaava Tuukka Ronkainen.

- Jos on aika kortilla ja haluaa tehokkaan ja nopean harjoittelumuodon, on tämä varsin hyvä vaihtoehto. Suosio näkyy esimerkiksi niin, että asiakkaamme toivovat kuntoiluun sopivaa välineistöä. HIIT-harjoitteluun sopivat kahvakuulat, hiekkatäytteiset ja painavat fitness-bagit, ja monet muut jotka eivät ole kuntosalin peruslaitteita.

Myös omaa kehonpainoa käytetään Ronkaisen mukaan monipuolisesti harjoittelussa.

"Ei suositella ainoaksi harjoitusmuodoksi"

Pikatreeni vetää ihmisiä kuntosalien intervallitunneille. Liikuntapalveluvastaava Tuukka Ronkainen arvioi, että kuntoilijat ovat kyllästyneet tyypilliseen "kolme sarjaa, minuutti taukoa sarjojen välillä" -harjoitteluun.

- Ehkä siihen liittyy myös tällainen sisuajattelu: kun tullaan salille, niin treenataan täysillä ja aikaa kuluttamatta. Tämä on tämän hetken trendi, ja minun mielestäni ihan hyvä trendi. En kuitenkaan suosittelisi HIIT-treeniä kenenkään ainoaksi liikuntamuodoksi, vaan myös pitkäkestoista liikuntaa on hyvä pitää mukana - ja muistaa myös liikunnan sosiaalinen puoli, Ronkainen summaa.

Turun yliopistossa pikakuntoilusta varsin hyviä tuloksia

Lyhytkestoisen intervallitreenin vaikutuksia on testattu tutkimuksissa vertaamalla pikatreenaajia verkkaisemmin ja pidempiä aikoja kuntoilevaan ryhmään. 30 sekunnin kuntopyöräily toi tuloksia jo kahdessa viikossa, kertoo Turun yliopiston akatemiatutkija Kari Kalliokoski.

- Testiryhmämme treenasi kahdessa viikossa kuusi kertaa pikakuntopyöräilyä. Ryhmäläiset polkivat 30 sekunnin jaksoja, joita toistettiin harjoituskerroilla 4-6 kertaa. Tutkimuksissa havaitsimme, että pikapyöräily vaikutti paitsi lihaskuntoon myös sisäelimiin jo kahdessa viikossa. Esimerkiksi haitallinen rasva sisäelinten ympärillä väheni.

Lisäksi tutkittavien elimistön kyky poistaa haitallista verensokeria koheni, hapenottokyky parani ja kolesteroli madaltui.

- Tutkimustulokset tukevat sitä ajatusta, että tällaisella intervallitreenillä voitaisiin saavuttaa samat terveysvaikutukset kuin hitaammalla ja pitkäkestoisella harjoittelulla, mutta lyhyemmässä ajassa. Kun ihmisillä on usein kiire, niin olisihan se hienoa, jos lyhyemmällä ajankäytöllä voitaisiin saada samanlaisia terveysvaikutuksia, Kalliokoski pohtii.

Aloittelijan turha pelätä rajua menoa

Tutkija Kari Kalliokosken mukaan tutkittavat koehenkilöt eivät olleet liikkuneet ennen tutkimusjaksoa juuri ollenkaan. Niinpä intervallitreeni voi hänen mukaansa sopia myös sohvaperunoille.

- Kunhan terveysasiat on selvitetty ja piilevien sairauksien mahdollisuus suljettu pois, niin kyllä tämä kuntoilumuoto sopii monille. Vertaisin sitä vaikkapa sählyyn; siinäkin mennään aika kovaa, ja lajia harrastetaan yleisesti kouluissa ja työpaikoilla kaikenlaisten ihmisten keskuudessa, Kalliokoski sanoo.