Venäläisiä voi olla Suomessa yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä vuonna 2050

Venäjänkielisiä asuu Suomessa 40 vuoden päästä ehkä jo neljännesmiljoona. Venäjä saattaa nousta ruotsin rinnalle toiseksi yleisimmäksi kieleksi.

Kotimaa
Grafiikka.
Venäjänkielisiä on Suomessa nyt 62 000. Vuonna 2050 heitä voi olla jo 240 000. Yle Uutisgrafiikka

Suomen venäläisväestö on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa - ja kaksinkertaistunee nykyisestä seuraavassa vuosikymmenessä. Sadantuhannen raja menee todennäköisesti rikki 2020-luvun alkupuolella.

- Jos venäjänkielisten osuus kaikista maahanmuuttajista säilyy samana, vuonna 2050 heitä olisi tasaisen taulukon mukaan 200 000 - 250 000, laskeskelee Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling.

Hän on tehnyt ennusteita maahanmuuttajien määrästä Tilastokeskuksen ja omien laskelmiensa pohjalta.

Tämä tarkoittaa, että venäjä kiilaisi ruotsin tuntumaan Suomen toiseksi puhutuimpana kielenä. Tällä hetkellä äidinkielenään ruotsia puhuu 290 000, viitisen prosenttia väestöstä.

Jos Suomen väkiluku nousee vuosisadan puolivälissä kuuteen miljoonaan, kuten arvioidaan, venäläisvähemmistön osuus lähentelisi silloin viittä prosenttia.

- Emme tiedä paljonko suomenruotsalaisia sitten on, mutta oletan suhdeluvun pysyvän viidessä prosentissa. Uskon että heidänkin identiteettinsä muuttuu, tulee enemmän seka-avioliittoja ja ehkä puhutaan enemmän suomea, Söderling arvelee.

Venäjästä virallinen kieli?

Arviot ovat luonnollisesti hyvin karkeita. Kukaan ei voi tietää, miten muuttajien määrä täsmälleen kehittyy. Myös mahdollinen EU:n viisumivapaus tuo venäläisten liikkeisiin oman lisänsä.

Söderling arvioi, että kyllästymispiste maahanmuutossa saavutettaisiin Suomessa juuri vuoden 2050 tienoilla, jolloin maahanmuuttajia voisi olla miljoona. Tuolloin joka kuudes suomalainen olisi ulkomaalaistaustainen.

Hän ennustaa, että jossain vaiheessa nousee esiin myös keskustelu, pitääkö venäjästä tehdä virallinen vähemmistökieli.

- Jos heitä on tulevaisuudessa sadoissa tuhansissa, on ilman muuta selvää, että venäjän kieli ja kulttuuri täytyy ottaa huomioon ainakin päiväkoti- ja koululaitoksessa, ehkä työmarkkinoillakin, Siirtolaisuusinstituutin johtaja toteaa.

Suomen kansalaisuuden suosio kasvaa

Venäjää äidinkielenään puhuvia asuu Suomessa tällä hetkellä 62 500. Joukossa on hieman muitakin kuin Venäjän kansalaisia tai kaksoiskansalaisia.

Alle puolella heistä on Suomen kansalaisuus, enemmistöllä edelleen Venäjän tai muun maan passi. Into hakea kansalaisuutta kuitenkin kasvaa sitä mukaa, kun venäläisvähemmistön koko kasvaa.

Suomen venäläiset ovat vielä etnisesti monimuotoinen ryhmä. Lähes puolet on inkeriläisiä tai muita suomalaistaustaisia, mutta jatkossa tulijat ovat identiteetiltään entistä venäläisempiä.

- Venäjänkieliset ovat hyvin motivoituneita ja sopeutuneita. Joukossa on varsinkin avioituneita naisia ja jos perhemuutto jatkuu, niin myös integroidutaan mielellään, Ismo Söderling sanoo.