Voiko kolehtia kerätä kirkossa pankkikorttia höyläämällä?

Ihmisillä on nykyään harvoin kukkarossa pikkurahaa tai käteistä ylipäänsä. Kukkaroista löytyy sen sijaan erilaisten maksukorttien värisuora. Miten vanhat perinteet muuntuvat nykyihmiselle sopivaksi?

Kotimaa
Naisen sormet pistävät maksukortin kortinlukijaan.
YLE

Ruotsissa on jo kokeiltu pankkikorttisysteemiä kirkoissa. Siellä kirkon eteisessä voi halutessaan pysähtyä höyläämään maksukorttia.

- Kyllä Suomessakin on keskusteltu asiasta, mutta toistaiseksi on menty rahasysteemillä, tietää kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo.

Keskitalon mukaan ennakkoluulottumuus ja uusien vaihtoehtojen kehittäminen on suotavaa. Jumalanpalvelun kolehdin keräämisessä on kuitenkin muitakin puolia kuin vain rahan kerääminen.

- Kolehdissa on mukana myöskin rukouksellinen elementti, eli pitää miettiä, ettei kolehdi muutu liian tekniseksi asiaksi. Tässä tasapainoillaan antamisen hengellisen ulottuvuuden ja teknisten innovaatioiden välissä pohtii Keskitalo.

Kolehtivaroja ei käytetä seurakunnan pyörittämiseen

Kirkkolaki ei kiellä rahastuslaitteita kirkoissa, eikä lahjoittamista vaikkapa tekstiviestin välityksellä.

Kolehdin antamisessa tasapainoillaan hengellisen ulottuvuuden ja teknisten innovaatioiden välissä.

Jukka Keskitalo

- Kirkolliset järjestöt käyttävät laajasti jumalanpalvelustilanteen ulkopuolella erilaisia lahjoitussysteemejä kuten tekstiviestejä. Uudenlaisen keräystekniikan tuominen jumalanpalveluksiin vaatii kuitenkin kokonaisuuden pohtimista, sanoo Jukka Keskitalo.

Vapaissa uskonnollisissa yhteisöissä on totuttu avoimeen rahan keräämiseen, koska monien yhteisöjen toiminta rahoitetaan lahjoituksilla. Suomessa kirkkoon kuuluvat maksavat kirkollisveroa, mutta minne menevät kolehtivarat?

- Julkilausuttu ajatus on, ettei kolehtia pitäisi käyttää seurakunnan pyörittämiseen, esimerkiksi pappien tai kanttorien palkkojen maksuun. Rahat pyritään käyttämään yhteiseen hyvään, eikä kassan paikkaamiseen. Sopivia kohteita ovat lähetystyö tai vapaaehtoisvaroin toimintaansa rahoittavat kirkolliset järjestöt, kertoo Keskitalo.

Kolehti pysyy samana vaikka vauraus lisääntyy

Seurakunnat keräävät yhteensä kolehtia jumalanpalveluksista noin 8 miljoonaa euroa vuodessa.

- Kolehtimäärä on pysynyt yllättävän samana jo jopa kymmenen vuotta, vaikka ihmisten ansiotaso on noussut. Ei siis ole tapahtunut mitään romahdusta, mutta se ei myöskään ole noussut ihmisten vaurauden lisääntymisen myötä, kertoo Jukka Keskitalo.

Euroon siirtyminen nosti hieman kolehtituottoa kun pientekin setelien arvo kasvoi.

- Pienen hyppäyksen jälkeen ihmiset tuntuvat jälleen noudattavan totuttuja kaavoja.