Sekavat tienpaikkausurakat kuriin ja järjestykseen

Kuopat ja urat yritetään Pirkanmaalla saada kuntoon entistä tehokkaammin. Tienkäyttäjät saavat antaa palautetta sosiaalisessa mediassa.

Kotimaa
Vaurio tiessä
Marko Melto / Yle

Maanteillä on viime vuosina jouduttu nieleskelemään ikäviä tosiasioita. Päällystysrahojen määrän ja ostovoiman vähentyessä varsinkin sivuteiden on tyytyminen lähinnä vauriopaikkauksiin.

Pirkanmaalla haetaankin nyt paikkausurakoihin tehoa ja järkeä. ELY-keskuksen viisivuotisessa KIMPPA-hankkeessa satsataan uuteen teknologiaan, yhteistyöhön ja tiedonkulkuun.

Paikkaaminen on ollut pirstaleista toimintaa.

Anne Valkonen

- Kumppanuus on tässä uusi elementti. Mietimme urakoitsijan kanssa yhdessä, mitä paikataan milloinkin ja miten. Aiemmin paikkaaminen on ollut pirstaleista toimintaa, jota on tehty monissa urakoissa. Myös tiedonkulku on välillä ollut huonoa, sanoo ylläpitovastaava Anne Valkonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Lisärahaa ei horisontissa

Päällystysmäärärahat ovat pudonneet 10 prosenttia vuodesta 2009 ja päällysteohjelmien pituudet 30 prosenttia. Se alkaa jo näkyä koko verkostossa, Valkonen muistuttaa.

Tarjouskilpailun hankekumppanuudesta voitti NCC Roads.

- Nyt menemme yhden urakoitsijan mallilla. Urakoitsija paikkaa vauriot, tekee tiestötarkastukset ja päivystää, Anne Valkonen kertoo.

Apuna käytetään muun muassa langattomien laitteiden paikkatietosovellusta. Löydetyt vauriot merkitään nopeasti kartalle, mikä helpottaa myös niiden korjausurakoiden suunnittelua.

Facebookissa puolestaan jaetaan korjausurakoista tietoa tienkäyttäjille ja otetaan vastaan palautetta.

Priorisointi tärkeää

Ylläpitovastaava Anne Valkosen mukaan urakoitsijalla on käytössä viiden vuoden aikana noin miljoona euroa vuodessa.

- Se ei välttämättä riitä kaikkiin paikkauksiin, mutta priorisointi onkin tärkeä osa tätä kokeilua.

Aluksi hanke sijoittuu Tampereen, Kangasalan, Oriveden ja Sastamalan maanteille. Verrokkeina toimivat Virrat ja Parkano, joiden teillä paikkausurakat jatkuvat vanhaan malliin. Kokemuksia tarkastellaan parin vuoden kuluttua.

Jos ne ovat hyviä, KIMPPA-malliin käyttö voi laajentua tulevaisuudessa huomattavasti.