Pohjois-Savo on sammakko- ja matelijaharrastajan unelma

Kuopion seudulla voi päästä näkemään läheltä lähes kaikkia Suomen matelija- ja sammakkoeläinlajeja. Esimerkiksi Nilsiässä on tavattu erittäin uhanalaista rupiliskoa.

luonto
Viitasammakko lehtipeitteen päällä.
Kuopion luonnontieteellisen museon kuturetkellä kuulosteltiin sammakoiden soidinmenoja ja tarkkailtiin muitakin kevään merkkejä. Kuva: Arja Lento / Yle

Sammakko- ja matelijaharrastajien kannattaa suunnata Savoon. Suomessa on yhteensä vain 11 sammakkoeläin- ja matelijalajia, ja niistä lähes kaikkia tavataan Pohjois-Savossa ja Kuopion seudulla.

- Täällä Konttilassa on aikaisemmin havaittu viitasammakoita, mutta tänä keväänä niitä ei ole vielä kuultu. Tänäkin keväänä tavallisia sammakoita on nähty ja kuultu, rupikonnia on nähty, sisiliskoja on vilistellyt, mutta varsinaiset käärmeet ovat puuttuneet Konttilasta ja Puijolta, luontopedagogi Mari Wikholm kertoo Kuopion luonnontieteellisen museon kevään ensimmäisellä luontoretkellä Kuopion Puijolla.

Wikholmin mukaan Puijolla Konttilan maisemissa elää myös harvinainen vesilisko ja Kuopion Nilsiän puolella on tavattu erittäin uhanalaista rupiliskoa.

Ääni ratkaisee kumppanin

Luontoretkeläiset lähestyivät Kuopion luonnontieteellisen museon amanuenssin Marko Kelon johdolla sammakoiden suosimaa lampea "haikaran kevein askelin". Sammakoita retkeläiset eivät kohdanneet, mutta kutua kellui lammen pinnalla.

- Sammakonkutu laskeutuu heti pohjalle, jonkin ajan kuluttua kaasuuntuu ja nousee pinnalle. Viitasammakon kutu ilmeisesti pysyy pohjassa. Tässäkin lammikossa aivan varmasti on niitä, mutta on tuurissaan nähdäänkö niitä tai kuullaanko, Kelo sanoo.

Naarailla on sellainen maku, että mitä kumeammalla ja voimakkaammalla ja matalammalla äänellä koiras kurnuttaa, sen parempi

Mari Wikholm

Sammakonkudusta kuoriutuu myöhemmin pieniä nuijapäitä. Wikholm teroittaa, ettei sammakonkutuun saa koskea eikä viedä kotiin, sillä kaikki sammakkoeläimet ovat rauhoitettuja.

- Kaikki ovat varmaan kuulleet, että jotkut ovat vieneet kutua kotiin ja vaikka akvaarioon ja katsoneet, miten sieltä kehittyy nuijapäitä. Niin ei saa enää tehdä.

Wikholm ja Kelo kertovat, että tavallisen sammakon ja viitasammakon erottaa toisistaan erilaisen äänen lisäksi takajalan kyhmyn koko. Viitasammakon ääntä voisi kutsua pulputukseksi, tavallisen sammakon kurnutukseksi. Lisäksi viitasammakon takajalan kyhmy on paljon suurempi kuin tavallisella sammakolla.

- Poikasammakoilla on eturaajoissa suuri kyhmy peukalon tyvessä, siitä ne tunnistaa pojiksi, tyttösammakoilta eli naarailta se puuttuu, Kelo kertoo.

Kyhmyillä on rooli myös sammakoiden parittelussa.

- Koiras menee naaraan selkään, ottaa tosi tiukan otteen eturaajoillaan naaraasta ja juuri kyhmyillään pitää tosi tiukasti kiinni, Wikholm kuvaa sammakoiden ja rupikonnien parittelua.

Sammakkoeläinten maailmassa naaraat valitsevat kumppaninsa äänen perusteella.

- Olisin toivonut, että olisimme päässeet kuulemaan kurnutusta, joitten avulla koiraat houkuttelevat naaraita. Naarailla on sellainen maku, että mitä kumeammalla ja voimakkaammalla ja matalammalla äänellä koiras kurnuttaa, sen parempi, Wikholm kertoo.

Hännätön sisilisko hädässä

Luontoretkeläiset tarkkailivat kivikasoja nähdäkseen vilahduksen yhdestä Suomen yleisimmästä matelijasta, sisiliskosta. Monet pienistä retkeläisistä tiesivät, että sisilisko pudottaa häntänsä säikähtäessään.

Poikasammakoilla on eturaajoissa suuri kyhmy peukalon tyvessä, siitä ne tunnistaa pojiksi, naarailta se puuttuu.

Marko Kelo

- Jos sisilisko pudottaa häntänsä loppukesällä tai syksyllä, saattaa käydä huonosti. Sisilisko kerää vararavintoa häntään ja mikäli sitä ei ole, se saattaa kuolla nälkään talvella, vaikka se horroksessa kuluttaa hyvin vähän energiaa, Wikholm kertoo.

Kyy ja rantakäärme on yleensä helppo erottaa toisistaan. Sahateräinen kyy on yleensä ruskea tai harmaa ja rantakäärmettä koristavat yleensä keltaiset pilkut. Kokonaan mustia rantakäärmeitä ja kyitä on sen sijaan hankalampi tunnistaa.

- Ihan läheltä kun katsoo, päässä on tuntomerkkejä. Pään muoto, silmien muoto ja suomujen muoto on pikkuisen erilainen. Rantakäärmeet ovat yleensä paljon suurempia kuin kyyt. Suurimmat rantakäärmeet ovat yli metrisiä, kun kyy ei juuri kasva edes metrin mittaiseksi, yleensä ne ovat puolen metrin mittaisia, Wikholm kertoo.