Professori: Virtuaalielinkeinot ovat fantasiaa

Euroopan talous mataa ja pörssi-indeksit kituvat. Valitellaan, että Euroopan kilpailukyky on hukattu ja muut maanosat viuhtovat ohi kaikista ilmansuunnista. Eurooppalainen yrityskenttä ei ole uudistunut, vaan pitää pystyssä tehottomia kulisseja. Taloushistoria kuitenkin todistaa, että yli satavuotiaat yritykset ovat kestomenestyjiä.

talous

Vapun jälkeen ranskalainen netti-miljardööri Xavier Niel teilasi Pariisin pörssin suuryritysten CAC 40 -listan vapaasti kääntäen sisäsiittoiseksi reliikiksi ja Hyvä Veli -kerhoksi Financial Times -talouslehdessä (siirryt toiseen palveluun). Nielin mielestä on hälyttävää, että ko. listalla on vain yksi iältään alle kolmekymppinen yritys.

Niel on Ranskassa markkinahäirikön maineessa eikä hän yritäkään säästellä sanojaan, kun tilaisuuden saa. Yritystensä menestyksen ansiosta hän on saanut viitakseen myös epiteetin ”Ranskan Steve Jobs”.

Onko Niel oikeassa roimiessaan vanhoja yrityksiä ja niiden johtajia? Ei välttämättä, vaikka Suomessakin iso osa pörssin suurimmista yrityksistä on viettänyt 100-vuotissynttäreitään jo aikoja sitten.

Satavuotiaat hallitsevat arvokkainta listaa

Pariisin pörssin CAC 40 –listaa vastaava Helsingin pörssin lista on OMX 25. Listan yrityksistä yhdeksän on perustettu tai saanut muuten alkunsa jo 1800-luvulla. (Stora Enson ruotsalainen puolisko peräti 1200-luvun lopulla.) Myös monen muun yrityksen juuret ulottuvat yli sadan vuoden päähän. Nuorinkin yritys on jo 53-vuotias ja siis tukevasti keski-iässä.

Listan yritysten toimialoista huokuu teollistumisen kultakausi: metsää, metallia, konepajoja, pankkeja.

Maailma ei ole muuttunut virtuaaliseksi. Terästä, öljyä, sähköä, tiedonkulkua, elintarvikkeita, kuljetusvälineitä ym. tarvitaan ja käytetään enemmän kuin koskaan.

– Useimpien ellei kaikkien 1800-luvulla teollistuneiden maiden listat ovat samanlaisia. Kun kerran olet selvinnyt alusta (suurin osa yrityksistä kaatuu ensimmäisen viiden vuoden aikana), todennäköisyys pärjätä tulevaisuudessa paranee ratkaisevasti, määrittelee taloushistoriaan paneutunut professori Markku Kuisma.

Helsingin yliopistossa opettava Kuisma ei myöskään yhdy miljardööri Nielin kritiikkiin siitä, että nämä pörssin arvokkaimmat yritykset suojelisivat vain omaa menestystään ja pyrkisivät estämään omien verkostojensa turvin uusien yrittäjien tunkeutumisen reviirilleen.

– Kykeneekö vanha eliitti tulppaamaan tien nousukkailta? Ei pystynyt tältä ranskalaiselta, ei pysty muilta, vaikka luontaista yritystä siihen on aina. Uusia harmittaa, kun vanha jengi ei hyväksy seuraansa ja katsoo nenän vartta alas – näin on aina ja ikuisesti!

Virtuaalielinkeinotkin tarvitsevat terästä, öljyä ja sähköä

Kuisma kyseenalaistaa uuden teollisuuden vallankumouksellisuuden. Hänestä on vähintäänkin taivaiden tavoittelua luulla, että jokin uusi korvaisi vanhan teollisuuden tuosta vaan.

– Perusteollisuuden ja pankkien vankat sijat eivät kerro konservatismista ynnä muusta, vaan siitä että yleiset kuvitelmat vallankumouksellisista muutoksista joihinkin virtuaalielinkeinoihin ovat isolta osalta fantasiaa.

– Se että tulee uutta, ei ole muuttanut maailmaa mitenkään virtuaaliseksi: terästä, öljyä, sähköä, tiedonkulkua, elintarvikkeita, kuljetusvälineitä ym. tarvitaan ja käytetään tänään enemmän kuin koskaan. Nämä uudet hienot firmat toimivat myös sen aineellisen infran varassa, jota perusteollisuus tuottaa ja ylläpitää.

Perusteollisuuden ja pankkien vankat sijat kertovat siitä, että yleiset kuvitelmat vallankumouksellisista muutoksista joihinkin virtuaalielinkeinoihin ovat isolta osalta fantasiaa.

Vauhtiin päästyään hän vielä lisää, että varsin moni OMX 25 -listan perinteikkäistä yrityksistä on ”luonut nahkansa” jopa moneen kertaan. Kuvaavin esimerkki on tietenkin Nokia.

– 1860-luvun Nokia tuotti puuhioketta ja sellua, 1950-luvun Nokia sellua, sähköä, kumisaappaita, kaapelia ja vaikka mitä, 2000-luvun Nokia tekee matkapuhelimia. Kysymys on tavallaan jo uudesta yrityksestä, sanoo professori Markku Kuisma.

Uusia yrityksiä listalle on syntynyt myös fuusioiden ja toimialajakautumisten takia. Tyypillisiä esimerkkejä ovat Neste Oil ja Fortum, Cargotec ja Kone sekä Outotec ja Outokumpu. Miksi eivät myös Nokian Renkaat ja Nokia. Moni yritys on siis itse asiassa listautunut pörssiin pariinkin kertaan.

Omistajan näkökulmasta yli satavuotiaita pörssiyrityksiä kannattaa hyvinkin pitää salkussaan. Paria poikkeusta lukuun ottamatta noin joka toisella listan yrityksellä osinkotuotto on ollut tänä keväänä päälle neljän prosentin, kuten oheisesta taulukosta ilmenee. Tiedot siihen on kerätty yritysten ja Kauppalehden verkkosivuilta. Perustamisvuosi voi tarkoittaa myös vuotta, jolloin jokin yrityksen edeltäjä aloitteli toimintaansa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

YhtiöPerustettuMarkkina-arvo, €OsinkotuottoListattu
Wärtsilä18347 619 430 0002,60 %1991
Nordea186237 720 580 0003,60 %2000
Metso18654 793 100 0005,80 %1999
Nokia186510 573 800 0000,00 %1981
Stora Enso18724 639 350 0005,30 %1996
UPM-Kymmene18724 420 280 0007,20 %1996
Elisa18822 425 700 0009,00 %1999
Sampo188717 987 200 0004,20 %1989
Nokian Renkaat18984 420 880 0004,30 %1995
Pohjola Pankki19024 250 700 0003,50 %1989
Cargotec19081 536 420 0003,00 %2005
Kone190817 894 770 0002,50 %2005
YIT19121 951 610 0004,90 %1995
Outokumpu19141 379 850 0000,00 %1988
Outotec19142 102 240 0002,60 %2006
Orion19173 034 070 0006,00 %2006
TeliaSonera191722 689 640 0006,30 %2002
Huhtamäki19201 685 750 0003,60 %1984
Kemira19201 806 630 0004,60 %1994
Konecranes19331 763 400 0003,80 %1995
Kesko 19402 360 900 0005,10 %1960
Fortum194813 050 110 0006,80 %1998
Neste Oil19483 184 530 0003,10 %2005
Amer Sports19501 624 870 0002,60 %1977
Rautaruukki1960716 860 0003,90 %1989
Voit järjestää taulukkoa sarakeotsikoista. Lataa aineisto Excel-tiedostona.