Superälykkyyden syytä etsitään geenimutaatiosta

Kiinalaistutkimus yrittää löytää yhden yhteisen tekijän superälykkäiden geeneistä. Suurin osa tiedeyhteisöstä on sitä mieltä, ettei yksittäistä tekijää ole olemassakaan. Jotkut kysyvät, onko perimmäisenä tavoitteena rodunjalostus.

tiede
Kiinalaisia naisia katsomassa mikroskooppeihin.
Kiinalaistutkijat etsivät poikkeuksellisen älykkäiden geeneistä yhteistä tekijää. Kuva ei liity kyseiseen tutkimukseen.Adrian Bradshaw / EPA

Kiinalaisessa tutkimuslaitoksessa etsitään superälykkäiksi arvioitujen ihmisten geeneistä jotakin yhteistä, joka selittäisi heidän älyllisen erityislaatuisuutensa. Päätutkimusaineistona on joukko yhdysvaltalaisia, jotka lapsina 1970-luvulla osallistuivat matemaattisesti poikkeuslahjakkaiden oppilaiden koulutusohjelmaan. Matemaattisten taitojen lisäksi heidän todettiin kuuluvan myös verbaalisesti terävimpään kärkeen, jota on prosentti väestöstä.

Maailman suurin geenintutkimuslaitos, Pekingissä sijaitseva BGI, on paneutunut heidän ja 500 muun koehenkilön perimään runsaan vuoden ajan. Tutkimuksen kerrotaan olevan puolivälissä. Vastaavaa on yritetty aiemmin tuloksetta muualla, mutta projektin yhdysvaltalainen johtaja Stephen Hsu uskoo, että BGI:n tutkittavien erityinen otos antaa sille olennaisen etulyöntiaseman.

Kansainvälinen tiedeyhteisö suhtautuu tutkimukseen hyvin epäilevästi. Äly ja perimä liittyvät yhteen, sitä ei kiistetä, mutta yksittäisen superälymutaation löytyminen perimästä on vaikeampaa kuin neulan löytäminen heinäsuovasta - useimpien mielestä siksi, ettei sellaista neulaa ole olemassakaan.

Kaksosilla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että perimä selittää yli puolet aikuisen ihmisen älynlahjoista, ainakin niistä, jotka ovat mitattavissa nykyisillä älykkyystesteillä. Geenitutkimuksissa on kyllä löydetty satoja geenejä, joiden yksittäinen mutaatio voi aiheuttaa älyllisiä kehityshäiriöitä, mutta normaalin älyn haitariin tuntuvat vaikuttavan yhdessä tuhannet geenit, samalla tavoin kuin esimerkiksi pituuteen.

Hsu uskoo aineistonsa riittävän

Lontoon King's Collegen tutkija Robert Plomin on metsästänyt superälyn perinnöllistä syytä 1970-luvulta asti. Vuonna 2010 valmistuneessa tutkimuksessaan hän käytti samaa yhdysvaltalaisaineistoa, joka on nyt BGI:n käytössä. Neulaa hän ei löytänyt, vaikka pienensi suovaa: hän tutki jatkovaiheessa vain niitä, joiden ÄO ylitti 150 eli Nobel-palkinnon saajien tason.

Kuultuaan toistensa tutkimuksista Plomin ja Hsu ryhtyivät yhteistyöhön. Plominilla oli tarjota 1 600 yhdysvaltalaisen aineisto, Hsulla internetin kautta värvätyt 500 tutkittavaa, joiden oli todistettava kelpoisuutensa standardoidulla ÄO-kokeella. Hsun mukaan aineisto on kokonaisuutena ainutlaatuinen.

Hsun ja Plominin tavoitteet ovat erilaiset. Hsua kiinnostavat Albert Einsteinin kaltaiset poikkeusyksilöt, Plomin puolestaan sanoo haravoivansa älykkyyteen vaikuttavia geenejä yleensäkin, jotta jonakin päivänä kyettäisiin arvioimaan lapsen älykkyys jo varhain ja auttamaan niitä, joita uhkaavat oppimisvaikeudet.

Arvostelijat epäilevät tarkoitusperiä

BGI:n tutkimus on herättänyt epäilysten lisäksi myös huolta. Jotkut pelkäävät, että Kiinassa pyritään viime kädessä rodunjalostukseen: selvittämään älykkyys geenitestillä jo sikiövaiheessa mahdollista aborttia varten.

Toiset taas ovat sitä mieltä, että koko tutkimus on turha siksi, että lukuisat muut tutkimukset ovat osoittaneet sosiaalisten tekijöiden suuren merkityksen ihmisen älykkyydessä.

Yleisesti tutkijat arvelevat, että vaikka joitakin tuloksia olisikin saatavissa, tutkimusaineisto on auttamatta liian pieni. Australialaisen Brisbanen yliopiston geneetikko Peter Visscher muistuttaa, että vakka pituustutkimuksissa on ollut satojentuhansien ihmisten otoksia, vastasyntyneen tulevan pituuden ennustaminen on silti edelleen epätarkkaa.

Tutkimuksista kerrotaan tiedelehti Naturessa.