Panostus lähiruokaan ei ole riskisijoitus - nyt puhutaan euroista ja työllisyydestä

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimus osoittaa lähiruoan suosimisen tuottavan sijoitetut rahat takaisin. Keittiöissä lähiruokaa arvostetaan, nyt arvostuksen toivotaan siirtyvän niihin pöytiin, joissa päätetään budjeteista.

Kotimaa
Kokki Jaana Liikanen pääsee Isonpadan keittiössä käsittelemään järeitä työkaluja.
Kokki Jaana Liikanen pääsee Isonpadan keittiössä käsittelemään järeitä työkaluja.Satu Haapanen / Yle

- Etelä-Savon keittiöissä on hyvä henki, sanoo julkisten keittiöiden lähiruoan taloudellisia vaikutuksia Etelä-Savossa tutkinut projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen Ruralia-instituutista.

- Lähiruoka maksaa vähän enemmän kuin se kauempaa ostettu. Olemme miettineet, miten asiaa voisi perustella päättäjille ja päätimme, että aluetalousvaikutus voisi olla asia, joka vaikuttaa päättäjiin. Niinpä puhumme heille euroista ja työllisyydestä.

- Alueellamme on kaksi isoa hankintarengasta ja pyysimme heiltä tiedot, mitä he ostavat. Samanlaiset tiedot saatiin myös Pieksämäen kaupungilta. Tutkimme, mitä ulkomaalaisia tuotteita ostetaan, mitä muualta kotimaasta ja mitä omalta alueelta.

Hanna-Maija Väisänen havaitsi, että julkisissa keittiöissä on lähiruoalle myönteinen ilmapiiri.

Jalostusasteessa on nostamisen varaa

Tutkimuksen pääviesti on, että kun ostetaan lähialueelta, se ei ole riskirahoitusta, vaan ostot poikivat alueelle työllisyyttä ja rahaa. Siten sillä on merkitystä myös bruttokansantuotteelle.

Etelä-Savon talouden kivijalkoja ovat metsä ja maatalous.

- Sijoitus julkiselle puolelle poikii takaisin omaan maakuntaan, Hanna-Maija Väisänen sanoo.

- Toivomme, että ammattikeittiöitä kuunneltaisiin budjettineuvotteluissa, kun tutkimuksella on osoitettu, että ruoan ostamisella omasta maakunnasta on aluetaloudellista merkitystä.

- Toivon mukaan se antaa myös sysäystä elintarvikealan kehittymiselle. Meillä on tarvetta saada entistä pitemmälle jalostettuja tuotteita. Tämä on myös yksi tapa tukea ja ylläpitää maaseutua.

Etelä-Savosta lähtee maakunnassa tuotettua ruokaa maakunnan rajojen ulkopuolelle. Hanna-Maija Väisänen sanoo, että Etelä-Savosta lähtee paljon kasviksia, mutta jalostusastetta voisiin vielä nostaa. Hän mainitsee esimerkkinä parsakaalin, jonka tuotannolle olisi ympärivuotistakin kysyntää.

Mikä on ruoan oikea arvo?

Mikkelin keskuskeittiö Isopata valmistaa päivittäin 6 100 annosta. Ruokaa tehdään kouluille, päiväkodeille, vanhustentaloille, henkilöstöravintoloihin. Yhden aterian raaka-aineiden osuus on 67 senttiä.

Hanna-Maija Väisäsen mielestä on valitettavaa, että annoshinta on viety näin alas.

- Hintaan vaikuttavat tietysti monet asiat, mutta peräänkuulutan sitä suurta keskustelua, jota valtakunnassa käydään ylipäätään ruoan arvostuksesta ja arvosta.

- Vaikka puhuttaisiin vain 10 sentin korotuksesta ateriaa kohti, voitaisiin saada hyviä asioita aikaan. Ei ole mitään riskirahoitusta, jos päättäjät päättävät nostaa annokseen menevän raaka-aineosuuden hintaa.

- Se on sijoittamista omaan maakuntaan, sanoo projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen.