Suomalaisyrityksen uusi menetelmä etsii jalostettujen koirien sairaudet

Suomalaisyrityksen uusi menetelmä pyrkii karsimaan koirien perinnölliset sairaudet pois. Pitkän linjan koirankasvattaja ei ole vakuuttunut DNA-kartoitukseen perustuvasta koiranjalostuksesta.

Kotimaa
Nuori bostoninterrieri.
Kolme bostoninterrieriä kuoli myrkytykseen Kotkassa. Kuvassa samanrotuinen pentu, joka ei liity tapaukseen.Ella Mikkola / Yle

Suomalainen Genoscoper on esitellyt tänään uuden genetiikkaan perustuvan tutkimusmenetelmän Maailman Voittaja -koiratapahtumassa Unkarissa. Yrityksen mukaan menetelmällä voidaan tarkastaa käytännössä kaikki koirien perinnölliset sairaudet ja samalla voidaan mitata eläimen perimän monimuotoisuus. Kaikkien testattujen koirien tiedot tallennetaan tietokantaan ja tietoa voidaan hyödyntää jalostukseen sekä tutkimukseen. Yrityksen toimitusjohtaja Tuomas Poskiparta uskoo tuotteen mullistavan koiranjalostuksen.

- Menetelmän avulla voidaan etsiä koiralle geneettisesti paras pari. Ei katsota pelkästään näyttelytuloksia, vaan haetaan pari, joka ei kanna samoja perinnöllisiä sairauksia, selittää Poskiparta.

Testillä voidaan seuloa esimerkiksi ajokoirilla ilmenevä ataksiaa. Ataksia on neurologinen sairaus, joka tappaa pennun noin kolmen kuukauden ikäisenä. Tavoitteena on, ettei sairaita koiria syntyisi.

- Tämä on siinä mielessä aika mullistava, että DNA:han ja monimuotoisuuteen perustuvaa jalostusta ei ole tehty koskaan millekään lajille. Tällä tavalla sisäsiittoisiakin rotuja pystytään parantamaan.

Poskiparran mukaan menetelmä ei ole aiemmin ollut mahdollinen kustannussyistä.

- Vuosituhannen alussa esimerkiksi ihmisen perimän lukeminen on maksanut miljardeja. Nyt sama homma voidaan tehdä tonnilla, vertaa Poskiparta.

Koirankasvattaja ja ulkomuototuomari Juha Kares ei ole Genoscoperin menetelmästä vakuuttunut.

- Yhdestä testistä ei ole mahdollista etsiä koko terveyttä. DNA:sta voidaan katsoa vain tietyt ominaisuudet, jotka ovat rotukohtaisesti rajattuja.

Kareksen mukaan DNA-kartoitus yksinkertaistaa koiranjalostusta eikä ota huomioon sairausriskien lisäksi muita koiran elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä, kuten luonnetta. Kares myös huomauttaa, että kaikki vioiksi katsotut perinnöllisyystekijät eivät vaikuta kaikilla roduilla samalla tavalla.

- Monen maallikon mielestä tietyntyyppinen lonkka paha juttu, mutta jonkun tietyn rodun koiraan se ei vaikuta millään tavalla.

Koiranjalostuksessa pitäisi Kareksen mielestä keskittyä kokonaisuuteen.

- Onko koira terve vai ei, millaista sen kanssa on elää, onko se hyvinvoiva? Sen näkee tietenkin ihminen, joka koiran kanssa elää ja touhuaa. Hyvä koira on sellainen joka elää 14 vuotta eikä sen kanssa tarvitse eläinlääkärissä käydä

Kares näkee uuden sovelluksen kuitenkin hyödyllisenä.

- Jokainen asia, joka tuo lisätietoa koirankasvatukseen on avuksi. Menetelmä on yksi apuväline, jolla voi saada lisäinformaatiota, arvioi Kares.

Poskiparta on samaa mieltä siitä, että pelkän genetiikan perusteella koiria ei voida jalostaa. Sen avulla voidaan kuitenkin varmistaa, ettei vahingossa jalosteta sairaita koiria.

A-studio: Stream käsittelee koiranjalostusta perjantaina 17.5. klo 21 TV1:llä. Studiossa aiheesta keskustelevat eläinlääkäri, professori Marjatta Snellman, Suomen koirankasvattajien puheenjohtaja ja ulkomuototuomari Juha Kares sekä Merja Hakala Suomen Englanninbulldoggiyhdistys ry:stä.